Kuntavaikuttajat hankintalain syövereissä

Hankintalakiuudistus on ollut tervetullut lisä aiempaan lakiin, joka antoi kuntavaikuttajille vain pienen liikkumatilan. Varaa parempaan todellakin oli, sillä Suomalaisen Työn Liiton selvityksen mukaan kuntavaikuttajat olivat selvästi pettyneitä hankintalakiin. Kysyttäessä kunnanvaltuutetuilta, kuntien hankinnoista vastaavilta henkilöiltä ja hankinta-asiantuntijoilta heidän näkemyksiään muun muassa kuntien hankintastrategioista ja innovatiivisista hankinnoista, palaute oli varsin kylmää ja hankintalaki sai keskiarvoksi vaatimattoman 6,6. Ei näyttäisi hyvältä todistuksessakaan.

Heikkoa arvosanaa selittää osaltaan kuntavaikuttajien kuuroille korville kantautunut toive siitä, että kotimaisuuden painottaminen julkisissa hankinnoissa olisi mahdollista. Hankintalaki tarjoaa vastaajien mielestä vain vähän työkaluja kotimaisten tuotteiden painottamiseen. Jos se olisi käytännössä mahdollista, peräti 92 prosenttia kuntavaikuttajista sallisi suomalaisuuden vaikuttavan hankintoihin.

Kaksi kolmesta kuntapoliitikosta sallisi myös paikallisuuden ja työllistävyyden hankintakriteereiksi. Hinta nähtiin ylipäänsä liian määräävänä tekijänä. Viidennes vastaajista haki syytä hankintalainsäädöksistä, jotka estivät kotimaisuuden valintaperusteena. Moni pohti keinoja miten hyödyntää kotimaisuutta ja elinkaariajattelua julkisissa hankinnoissa joutumatta itse vaikeuksiin.

Valtakunnan hankinta-asiantuntijoiden näkemys kotimaisuuteen on huomattavasti kuntahankkijoita suoraviivaisempi, sillä kotimaisuutta ei lain mukaan saa suosia. Piste. Mutta onko se suosimista, jos kuntahankkija haluaa ostaa vaikkapa marjoja, jotka voi tarjota tuoreina ja kuumentamatta? Tai jos vaatii, että huollon on tapahduttava määrätyssä ajassa?

Hankintalain suurimpina haasteina nähtiin kotimaisuuden ja paikallisuuden painottamisen vaikeuden lisäksi ammattitaidon ja osaamisen puute, edullisimman vaihtoehdon painotus, hankintalain soveltaminen ja byrokraattinen hankintajärjestelmä sekä isojen toimijoiden dominointi markkinoilla.

Odotukset kuntahankintojen maalaisjärkeistämisestä ja luovasta soveltamisesta ovat yhä korkealla, samoin kuin toiveet ulkopuolisesta tuesta ja hankintatyökalujen tarjoamisesta hankintojen suunnitteluun ja toteutukseen osallistujille. Hankintalain ja sen soveltamisen osalta työsarkaa on vielä paljon edessä, mutta niin kauan kuin on toivoa, on myös mahdollisuus parempaan.

Suomalaisen Työn Liitto selvitti kunnanvaltuutetuilta, kuntien hankinnoista vastaavilta henkilöiltä ja valtakunnantason hankinta-asiantuntijoilta heidän näkemyksiään muun muassa kuntien hankintastrategioista ja innovatiivisista hankinnoista. Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy sähköisenä kyselynä 14.4.–17.5.2016. Kyselyyn vastasi 1017 henkilöä.

Kommentoi