Suomalaisten enemmistö: kotimainen valmistus kannattaa

Suomalaisen Työn Liiton teettämän selvityksen mukaan enemmistö suomalaisista luottaa siihen, että kotimainen valmistus kannattaa. Suomalaiset arvostavat kotimaista valmistusta ja kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia tuotteiden alkuperästä. Suomalaisen Työn Liitto kannustaa yrityksiä viestimään avoimesti tuotteidensa arvoketjujen eri vaiheista ja siitä työstä, jota ne Suomessa luovat.

Valmistava teollisuus on kokenut monta haastavaa vuotta. Tuotantoa on siirretty ulkomaille ja valmistavasta teollisuudesta on kadonnut tuhansittain työpaikkoja viimeisten vuosien aikana. Usein toistetaankin totuutena, että Suomessa ei kannata valmistaa mitään. Suomalaisen Työn Liiton kyselyn mukaan kuitenkin 73 prosenttia suomalaisista on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän ”Suomessa ei kannata valmistaa mitään” kanssa.

– Suomalaiset arvostavat vahvasti Suomessa tapahtuvaa valmistusta. Tämä näkyy sekä päivittäistavarakaupassa kuten elintarvikkeissa ja käyttötavaroissa että teollisissa tuotteissa. Suomalaiset yhdistävät Suomessa tapahtuvaan valmistukseen paitsi laadun myös työllistävän vaikutuksen. Tämä kävi ilmi mm. viime lokakuussa teetetyssä kyselyssä, jossa Turun telakan risteilijätilaukset oli suomalaisten mielestä parhaiten kotimaan työllisyyttä vuonna 2015 tukenut teko, sanoo hitsausalan ratkaisuja tarjoavan Kemppi Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama.

Tuotteet syntyvät arvoketjuissa

Suomalaisen Työn Liiton selvitysten mukaan yhä useampi suomalainen on kiinnostunut ostamiensa tuotteiden alkuperästä. Toisaalta samaan aikaan työelämää ravistelevat muutokset ja eri toimialojen sisäinen toimintalogiikka tekee yhä vaikeammaksi irrottaa itse valmistusta tuotteiden muista tuotantovaiheista. Useat tuotteet syntyvät monimutkaisissa arvoketjuissa, joissa tuotannon eri vaiheet ylittävät valtioiden rajat.

– On myös aloja, joissa tuotantoa ei voi tarkastella erillisenä kokonaisuutena silloin, kun sen kytkennät ja riippuvuudet arvoketjun muihin vaiheisiin, kuten hankintaan ja tuotekehitykseen, ovat tiiviit. Tällöin tuotantoa ei voi siirtää toiseen paikkaan pelkkien tuotantokustannusten perusteella, Kemppi-Vasama toteaa.

– Tuotteeseen syntyy arvoa useissa eri työtehtävissä, joista vastaavat esimerkiksi muotoilijat, logistiikkapäälliköt, tuotekehittäjät ja markkinoijat. Olisi tärkeää tarkastella tuotteiden arvoketjua kokonaisuudessaan suomalaisen työn näkökulmasta ja olla ylpeä siitä työstä, jota Suomeen syntyy, Kemppi-Vasama jatkaa.

Suomalaisen työelämän myytteihin pureudutaan TV1:n 8 myyttiä työstä -ohjelmasarjassa. Ohjelman juontaa Maaretta Tukiainen. Studiopaneeleissa keskustelevat eri alojen asiantuntijat, kuten liiketalouden professori Saara Taalas ja liiketalouden professori Alf Rehn. Ohjelmasarjan tilaaja on Yleisradio ja tuotantoyhtiö ITV Studios Finland. Sarjan kumppaneita ovat Suomalaisen Työn Liitto, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, Tekes ja Työ- ja elinkeinoministeriö.

Tutkimus toteutettiin joulukuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö CINT Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy. Vastaajia oli yhteensä 1018, kohderyhminä olivat 18–70-vuotiaat suomalaiset.

Mitä mieltä olet seuraavasta väittämästä?

”Suomessa ei kannata valmistaa mitään”

  • Erittäin samaa mieltä 4 %
  • Jokseenkin samaa mieltä 14 %
  • Jokseenkin eri mieltä 31 %
  • Täysin eri mieltä 42 %
  • En osaa sanoa 8 %

Lisätietoja:
Teresa Vasama-Kemppi, johtokunnan puheenjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto, teresa.kemppi-vasama@kemppi.com, 044 289 9214
Tero Lausala, toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto, tero.lausala@avainlippu.fi, 050 407 2623

Suomalaisen Työn Liitto on asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää suomalaisen työn arvostusta ja menestystä. Liitto hallinnoi suomalaisen työn puolesta toimivia merkkejä ja verkkopalveluita. Vuonna 1912 perustetulla liitolla on yli 2600 yritys- tai yhteisöjäsentä. Lue lisää www.suomalainentyo.fi

Kuva: ”Eri toimialoilla on erilaiset toimialalogiikat ja kustannusrakenteet. Esimerkiksi tekstiiliteollisuus on hyvin hintaherkkä ala, kun taas telakkateollisuus on pääomavaltaista ja teknologiavetoista ja sillä on paljon kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi alihankintaan ja infrastruktuuriin,” sanoo Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Paul Lillrank 8 myyttiä työstä ohjelmasarjan jaksossa 5 Suomessa ei kannata valmistaa mitään.