Työkyvyttömyys syö miljardeja vuosittain

Tekemättömästä työstä aiheutuu Suomessa vuositasolla jopa 5 miljardin lasku. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 -tutkimus osoitti, että työkykyä johtamalla edelläkävijäyritykset ovat onnistuneet vähentämään tekemättömän työn kustannuksia jopa 38 prosenttia.

Se vastaa yli viiden prosenttiyksikön kustannusalenemaa palkkasummaan suhteutettuna. Tästä huolimatta tutkimusraportissa tekemättömän työn keskimääräiset kustannukset ovat nousseet hieman edelliseen vuoteen verrattuna.

Koko Suomen yksityissektoriin yleistettynä tekemätön työ aiheuttaa arviolta 4,5–5 miljardin euron kustannukset vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 kuitenkin paljasti, että vuonna 2014 suotuisa kehitys on laantunut ja hajonta yritysten välillä tasaantunut. Tekemättömän työn keskimääräinen kustannus oli noussut 6,3 prosentista 7 prosenttiin.

– Tämä on huolestuttava trendi erityisesti Suomen nykyisessä taloustilanteessa. Vaikka nousu ei ole prosentuaalisesti iso, se tarkoittaa koko yksityissektoriin suhteutettuna kymmeniä miljoonia euroja. Nyt ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jää joka vuosi hieman alle 20 000 suomalaista, keskimäärin 52-vuotiaana. Jos kaikki organisaatiot johtaisivat työkykyä samaan tapaan kuin edelläkävijät, työkyvyttömyyseläkkeet vähenisivät alle puoleen nykyisestä, sanoo hanketoimikunnan sihteeri, johtaja Lasse Parvinen Terveystalosta.

Nyt viidennen kerran toteutettu tutkimusraportti selvitti kokonaiskustannusta, joka suomalaisyrityksille syntyy suorista sairauspoissaolokustannuksista, työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisista työkyvyttömyysmaksuista, tapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista kustannuksista. Kustannuserät ovat lakisääteisiä ja muodostavat siten vertailupohjan muihin organisaatioihin.

Tutkimustulosten mukaan tekemättömän työn kustannus vuonna 2014 oli keskimäärin 2 650 euroa henkilötyövuotta kohden tai 7 prosenttia palkkasummasta. Yritysten työkyvyttömyyden kustannukset vaihtelivat 3,2 prosentista 11,5 prosenttiin palkkasummaan suhteutettuna. Euromääräiset kustannukset vaihtelivat 1 500 eurosta 4 900 euroon henkilötyövuotta kohden.

– Kansantaloudellisesti työkykyjohtamiseen sisältyy valtava mahdollisuus. Parhaimmat organisaatiot ovat onnistuneet vähentämään kokonaiskustannuksia viidellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2008, mikä tarkoittaa suoraan viittä prosenttiyksikköä lisää viivan alle – vuosittain. Nämä organisaatiot ovat jo ottaneet hallituksen tavoitteleman tuottavuusloikan työkykyä johtamalla, Parvinen huomauttaa.

Euron panostuksella kuuden euron tuotto

Maalis-lokakuussa toteutettuun Tekemättömän työn vuosikatsaukseen 2015 osallistui 64 organisaatiota. Niistä kymmenkunta muodosti edelläkävijöiden kohderyhmän, jossa on saavutettu vertailujakson aikana vaikuttavia tuloksia tavoitteellisella työkykyjohtamisella. Edelläkävijöiden ryhmässä jokainen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro on tuottanut viiden vuoden tarkastelujakson aikana nettona noin kuusi euroa, kun muissa organisaatioissa vastaava tulos on nollan paikkeilla.

– Edelläkävijöitä yhdistää se, että ne ovat asettaneet työkyvyn johtamiselle euromääräiset tavoitteet, määrittäneet työterveydelle selkeät vastuut ja tavoitteet sekä seuranneet tavoitteiden toteutumista mittaamalla. Positiivista yritysten välisten tulosten tasoittumisessa on se, että yhä useammat yritykset ovat nostaneet työkykyjohtamisen agendalleen. Toisaalta kustannusten laskun hidastuminen voi merkitä myös sitä, että vakiintuneiksi miellettyihin toimintatapoihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota, tiivistää johtaja Thomas Westerholm Terveystalosta.

Tekemättömän työn vuosikatsauksessa 2015 parhaiten menestyneille yrityksille jaettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran tunnustuspalkinnot kahdessa sarjassa. Parhaan kehittyjän -tunnustus annettiin Empowerille, Atrialle ja Meyer Turulle ja Paras ylläpitäjä -tunnustus Osuuskauppa Suur-Savolle.

Tekemättömän työn vuosikatsauksen 2015 toteuttivat yhteistyössä Terveystalo, Työterveyslaitos, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä työeläkevakuutusyhtiöt Elo, Etera, Ilmarinen, If, Varma ja Veritas. Tutkimuksessa käytetty analyysimenetelmä Terveystalo Kustannusanalyysi ja vertailukelpoinen tutkimusaineisto ovat PwC:n varmentamat.

Lisätietoja:
Lasse Parvinen, johtaja, Terveystalo, p. 040 525 5481, lasse.parvinen@terveystalo.com
Thomas Westerholm, johtaja, Terveystalo, p. 040 511 3176, thomas.westerholm@terveystalo.com

Terveystalo on verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja 170 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Terveystalon asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalo työllistää valtakunnallisesti lähes 6 500 terveydenhuollon ammattilaista. Terveystalon verojalanjälki vuonna 2014 oli yhteensä 72,8 miljoonaa euroa ja samana vuonna Terveystalo investoi suomalaisten terveyspalvelujen kehittämiseen yli 15 miljoonaa euroa. Terveystalo on Suomalaisen Työn Liiton jäsen. www.terveystalo.com