suomalainentyö.fi sinivalkoinenvalinta.fi avainklubi.fi madebyfinland.fi designfromfinland.com
Avainlippu_50_juhlavuosi

2015 Avainlippu 50 vuotta

Avainlipun viiskymppisiä juhlitaan vuonna 2015 Nostetaan Suomi plussalle! -kampanjalla yhdessä Avainlippu-yritysten kanssa.

Kampanja muistuttaa kuluttajia suomalaisen työn merkityksestä ja Avainlippu-yritysten laajasta kirjosta.

Juhlavuoden kiertue kulkee kesän aikana ympäri Suomea Oulussa, Seinäjoella, Vaasassa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Porin SuomiAreenassa.

Jussi_lehti_suomalaisen_tyon_liitto

2014 Kansainvälinen tutkimustoiminta käynnistyy, Jussi-lehti lanseerataan

Liitto aloitti Merkityksellisen ja arvokkaan työn tutkimushankkeen yhdessä kansainvälisen tutkimusyhtiö The Futures Companyn kanssa.

Tutkimushankkeella liitto haluaa antaa oman panoksensa työn muutokseen liittyvään keskusteluun ja nostaa esiin millaista on merkityksellinen ja arvokas työ ja kuinka se tuottaa uusia mahdollisuuksia ja arvoa työnantajille, työntekijöille ja yhteiskunnalle.

Liiton vuodesta 2011 lähtien nimellä Avainlippu julkaisema jäsen- ja sidosryhmälehti uudistui, ja uusi lehti sai nimekseen Jussi.

sinivalkoinen_jalanjalki_vappu_tiedotustilaisuus

2013 Liitto aloittaa Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan

Liitto lanseerasi vuoden 2013 lopulla yhdessä K-ryhmän kauppojen ja noin 50 suomalaisen elintarvikevalmistajan ja käyttötavarateollisuuden yrityksen kanssa Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan.

Kampanjan päätavoitteena on lisätä suomalaisten tuotteiden myyntiä, kertoa suomalaisesta suunnittelusta ja työstä tuotteiden taustalla sekä helpottaa kuluttajien mahdollisuuksia valita tuotteita, jotka edistävät suomalaista työtä.

Kampanjassa hyödynnetään Osmo Forssellin panos-tuotoslaskelmiin perustuvaa laskelmaa: jos jokainen suomalainen ostaisi kuukaudessa 10 eurolla lisää suomalaisia tuotteita ja palveluita, syntyisi 10 000 vuosityöpaikkaa. Kampanja jatkui vuoden 2016 loppuun saakka.

Katainen_Urpilainen_Suomalaisen_tyon_liiton_100vuotisjuhla

2012 Suomalaisen Työn Liitto 100 vuotta

MTV3:n kanssa toteutettiin 40-osainen televisiosarja Tarinoita suomalaisesta työstä. Työ Turneella -kiertue jalkautti liiton Suomen suurimpiin kesätapahtumiin.

Liiton painettu historiikki ”Vuosisadan kampanja” ilmestyi.

Juhlavuosi huipentui 100-vuotisjuhlaan, joka järjestettiin 24.9.2012 Valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Juhla oli verkostoitumistapahtuma, jossa  jaettiin Hyvän työn palkintoja eri toimialojen yrityksille, yhteisöille ja henkilöille. Palkintoina jaetut uniikkiteokset ovat suomalaisten nuorten suunnittelijoiden taidonnäytteitä. Juhla televisioitiin ja esitettiin MTV3-kanavalla 13.10.2012.

yhteiskunnallinen_yritys_logo

2012 Yhteiskunnallinen yritys -merkki otetaan käyttöön

Yhteiskunnallinen yritys -merkki tuli kolmanneksi merkiksi liitolle Avainlipun ja Design from Finland -merkin rinnalle.

Merkki myönnetään yrityksille, joiden liikevoitosta suurin osa kanavoidaan yrityksen yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen.

Aloitteentekijä merkille oli työ- ja elinkeinoministeriö, joka piti liittoa sopivimpana toteuttajana hankkeelle. Suunnittelukilpailun voitti Elina Järvisen ja Harri Homin ehdotus.

Avainklubi_vappu_lanseeraus

2011 Verkkopalvelut kehittyvät ja Avainklubi perustetaan

Liitossa tehtiin suuria uudistuksia verkkopalvelujen kehityksessä ja viestintää sosiaalisessa mediassa tehostettiin.

Liitto avasi verkkoon jäsenyritysten keskitetyn markkinointialustan, Sinivalkoinenvalinta.fi -verkkopalvelun, joka kokoaa yhteen kaikki tuotteet ja palvelut, joille on myönnetty Avainlippu, Design from Finland- tai Yhteiskunnallinen yritys -merkki.

Lisäksi perustettiin liiton jäsenyritysten tuotekehitykseen keskittyvä yhteisöpalvelu Avainklubi.fi.

DFF_logo

2011 Design from Finland -merkki syntyy

Design from Finland -merkki syntyi Avainlipun rinnalle tunnustukseksi suomalaiselle muotoilulle.

Design from Finland -merkki myönnetään tuotteelle tai palvelulle, joka on muotoiltu Suomessa, ja voidaan osoittaa että yritys on investoinut suomalaiseen muotoiluun.

Merkin ulkomuotoa uudistettiin vuonna 2013. Uuden tummansinisen pyöreän merkin toteutti suunnittelutoimisto Werklig.

Lordi_Avainlippu_Kuva_Juha_Karkkainen

1995, 2006, 2011 Avainlippu-kunnianosoituksia jääkiekkojoukkueelle ja Lordille

Toukokuussa 1995 ojennettiin Avainteko-kunniakirja Helsingin Kauppatorilla jääkiekon MM-kultaa voittaneelle joukkueelle. Tapahtumaa todisti 2,3 miljoonaa televisiokatsojaa.

Vuonna 2006 Presidentti Tarja Halonen ojensi Euroviisut voittaneelle Lordi-yhtyeelle pronssisen Avainlipun Kauppatorin kansanjuhlassa.

Menettely uusittiin vuonna 2011, kun Presidentti Halonen ojensi Kauppatorilla takorautaisen Avainlipun Suomen MM-kultaa voittaneelle jääkiekkojoukkueelle.

Kuva: Juha Kärkkäinen / www.musakuvat.com
Tiedat_kylla_miksi_kampanjaslogan_Avainlippu_1993

1992 Nimenmutos: Suomalaisen Työn Liitto

Kotimaisen Työn Liitosta tuli Suomalaisen Työn Liitto.

Nimenmuutos viestitti uutta otetta ja uutta ilmettä. Liiton lehti sai nimekseen Hyvä Suomi!

Avainlipun merkitys kasvoi, kun Suomen pakollinen alkuperämerkintä poistui käytöstä.

Hasan & Partners oli 1990-luvun johtava mainostoimisto, jonka suunnittelemista Suomalaisen Työn Liiton kampanjoista tuli alan suunnannäyttäjiä Suomessa.

kotimaisen_tyon_liitto_juliste

1978 Kotimaisen Työn Liitto syntyy liiton ja valtuuskunnan fuusiosta

Kotimaisen Työn Liitto jatkoi Suomen Työn Liiton ja Kotimaisen tuotannon valtuuskunnan toimintaa.

Yhdistymisen tuloksena valtion ja yksityisen sektorin aikaisemmin eri tahoilla rahoittama kotimaisuuskampanjointi sekä alkuperämerkkitoiminta yhdistettiin.

Aikaisemmista merkeistä luovuttiin, suuren suosion saavuttanut Avainlippu jäi liiton alkuperämerkiksi.

Avainlippu_alkuperämerkki_1975

1975 Avainlipusta alkuperämerkki

Alkuperämerkintää koskevan aloitteen teki toukokuussa 1973 Marttaliiton toiminnanjohtaja Annikki Jäntti Kotimaisen tuotannon valtuuskunnan kokouksessa.

Vuosikymmenen kampanjatunnuksena toimineesta Avainlipusta tuli 1975 alkuperämerkki, jota kauppa- ja teollisuusministeriön alainen Kotimaisen tuotannon valtuuskunta myönsi vain tutkitusti kotimaisille tuotteille.

Ensimmäiset merkit myönnettiin mm. Norlynin sukkahousuille, Finnmatchin tulitikuille ja Nokian wc-paperille.

vientimerkki_1974_suomen_tyon_liitto

1974 Vientimerkki syntyy

Graafikko Kaj Kajander suunnitteli laatikon kylkeen kiinnittyneen leijonanpään vientimerkiksi.

Vientimerkki tuli kolmanneksi merkiksi alkuperämerkin (leijonanpää) ja takuumerkin (kahdeksankulmion kehystämä leijonanpää) rinnalle.

Idea ja mielikuva oli, että merkeillä oli hierarkia, jonka huipulla kansainvälisesti menestyneet valiotuotteet saivat kantaa vientimerkkiä.

vientipalkinto_urho_kekkonen_armi_ratia_1974

1967 Tasavallan presidentin vientipalkinto perustetaan

Vientipalkinto perustettiin liiton aloitteesta. Vientipalkintojen jako presidentinlinnassa oli juhlava tapahtuma.

Vientipalkintoa jaetaan edelleen, vuodesta 2000 nimellä Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto.

kotimaisen_tuotannon_valtuuskunta_avainasemassa_katri_helena_avainlippu

1965 Kotimaisen tuotannon valtuuskunta perustetaan, Avainlippu syntyy

Johannes Virolaisen johtama hallitus perusti Kotimaisen tuotannon valtuuskunnan, jossa liitto oli edustettuna.

Avainlippu syntyi vuosikymmenen kestäneen Osta kotimaista -kampanjan tunnukseksi. Kampanjan tilaus tuli valtioneuvostolta. Kampanjan tunnusmusiikki oli Katri Helenan esittämä jenkka ”Avainasemassa”.

Liitto toimi taustajoukkona myös useissa kotimaisuusaatteen ympärille tehdyissä tv-tuotannoissa.

osmo_forssell_panos-tuotos_suomalaisen_tyon_liitto

1960 Osmo Forssellin kansantalouden panos-tuotostutkimukset alkavat

Osmo Forssellin tutkimus todisti, että kotimaiset julkiset hankinnat todella olivat kannattavia. Tutkimus oli aikanaan ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Panos-tuotostutkimukset pysyivät liiton tutkimuksen ja viestinnän kivijalkana 1960-luvulta 2000-luvulle.

laatukampanja_martti_mykkanen_julistesarja_suomen_tyon_liitto_1957-1958

1950 Laaduntuntoisuuden vuosikymmen

Liitto järjesti laadunparannukseen liittyviä kampanjoita pitkin 1950-lukua Yhdysvalloista saadun pirteän ja nasevan mallin mukaan. Laaduntarkkailu tuli tehtaisiin paljolti liiton aloitteesta.

Kahdeksankulmion sisällä oleva leijonanpäämerkki otettiin käyttöön takuumerkiksi vuonna 1957.

Alkuperämerkkinä jatkoi pelkkä leijonanpää ilman kehyksiä.

sisu_kampanja_messuhalli_kotimainen_tyo_ry

1940 Nimenmuutos: Suomen Työn Liitto

Talvisodan jälkeisenä rauhankesänä Kotimainen Työ ry. muutti nimensä Suomen Työn Liitoksi. Uuden nimen katsottiin kuvastavan paremmin yhdistyksen luonnetta ja päämääriä.

Sisu-henkinen vuosikymmenen kestävä kampanjointi alkoi. Sisu-kampanja sai taakseen kansalaisten spontaanin tuen ja valtaisat mittasuhteet. Elettiin vaaran vuosia Neuvostoliiton varjossa.

merkki25v_kotimainen_tyo_ry

1937 Kotimainen työ 25 vuotta

Liiton juhlavuosi oli rajapyykki, jolloin myös työväenliike liittyi kansalliseen työn rintamaan.

Pääjuhlaa vietettiin Aleksis Kiven päivänä Helsingin Messuhallissa.

Liiton toimisto värväsi juhlapuhujia ja postitti juhlarunoja ja -esitelmiä paikallisille toimikunnille Hangosta Petsamoon, lehdistö löi rumpu, eri puolilla maata vietettyjen juhlien yhteydessä nähtiin elokuva-, teatteri- ja mannekiininäytäntöjä.

luonnos_laatumerkki_matti_bjorklund

1934 Laatumerkki syntyy

Suomalaisille valiotuotteille varattu laatumerkki oli leijonanmerkin muunnelma, jossa oli yhdeksän leijonanpäätä ruusukkeen sisällä.

Laatumerkkiä myönnettiin ”suomalaisille valiotuotteille, joiden aikaansaamista on pidettävä meidän teollisen toimintamme voittona ja kansantaloudellisena saavutuksena”.

Merkkiä myönnettiin vuoteen 1939 asti.

leijonamerkki_alkuperamerkki_kotimainen_tyo_ry

1932 Leijonanpäästä alkuperämerkki

Kahdeksankulmiossa olevasta mukaillusta leijonanpäästä tuli suomalaisten tuotteiden alkulperämerkki sekä Kotimainen Työ ry:n jäsenmerkki.

Leijonanpäämerkki on laadun tae 30-luvulla, jolloin sitä myös plagioitiin ulkomailla.

Leijonanpäämerkin suunnitteli arkkitehti Matti Björklund, joka toimi 30-luvulla myös Kalevalan kuvittajana.

kotimainen_tyo_ry_julkaisuja

1931 Kotimainen työ ry. syntyy

Kotimainen Työ ry. syntyi Kotimaisen Työn Liiton ja Kotimaisen Tuotannon Ystävien fuusiosta.

Liiton tehtävänä oli kotimaisen tuotannon laventaminen ja myynnin edistäminen sekä Suomen taloudellisen omavaraisuuden lisääminen.

Uutena toimintamuotona tulivat kotimaista tuotantoa tukevat tutkimukset.

Liitto lanseerasi runsaan vuoden tauon jälkeen oman äänenkannattajan, Suomen Työ -nimisen lehden.

kotimaisen_tyon_liiton_messuosasto_1920

1920 ensimmäiset Suomen Messut

Suomen Messut toteutettiin Helsingissä valtavana kansanjuhlana ja katselmuksena.

Kotimaisen Työn Liiton messuosastolla esiteltiin Suomen kauppatasetta ja myytiin messulehteä sekä Suomen Teollisuuskalenteria.

Kotimaisen Työn Liitto oli mukana järjestelyissä ja osallistui säännönmukaisesti messuille.

Suomen Messut muodostettiin 1921 osakeyhtiöksi, jonka kaksi ensimmäistä osaketta merkittiin Kotimaisen Työn Liitolle.

ensimmainen_alkuperamerkki_kotimaisen_tyon_liitto

1917 ensimmäinen alkuperämerkki syntyy

Kotimaisen Työn Liitto julisti elokuussa 1915 merkkikilpailun, jossa haettiin suomalaisille tuotteille soveltuvaa alkuperämerkkiä.

Merkkikilpailun tuloksena valittiin suomalaisten tuotteiden alkuperämerkiksi Arne W. Ranckenin merkki, jossa oli veden äärellä kasvava kuusi taustanaan hammasratas.

Alkuperämerkki oli käytössä vuosina 1917-1919.

kotimaisen_tyon_liitto_perustamiskuva_1912

1912 Kotimaisen työn liitto perustetaan Tampereella

1912 Suomi oli Venäjän monikansalliseen imperiumiin kuuluva suuriruhtinaskunta ja Kotimaisen Työn Liitto oli osa Suomen itsenäistymispyrkimyksiä.

Liitto perustettiin alun perin kotimaisen teollisuuden edistämisviikon, Suomalaisen viikon järjestämiseksi. Suomalainen viikko järjestettiin useita kertoja vuosien 1913 ja 1975 välillä. Suureen kansalliseen juhlaan liittyi seminaareja, konsertteja, ulkoilmajuhlia, mainoskulkueita, näyteikkunakilpailuita ja teollisuusnäyttelyitä.

Suomalaista viikkoa tukemaan liitto alkoi julkaista kuukausilehtiä Kotimainen Työn ja Inhemsks Arbete.