Mediaseuranta

Medialle - Suomalaisen Työn Liitto

Leviteannostelija pienentää hävikkiä

Siitä voidaan saada jopa 200 leviteannosta. Hävikkiä ei synny, koska toisin kuin no peasti sotkeutuva ja murusista täyttyvä rasia, pussi voidaan käyttää loppuun." Sorsavirta uskoo, että annostelijalla on mahdollisuus menestyä myös maailmalla. Margariinin lisäksi sillä voidaan annostella ainakin suklaalevitettä, hilloa tai tuorejuustoa. "Olemme hakeneet tuotteelle kansainvälistä patenttisuojaa. Tavoitteemme on, että vuonna 2020 yli neljä viidesosaa liike vaihdostamme tulee kansainvälisestä liiketoiminnasta." Laite valmistetaan Naantalissa, ja sillä on Avainlippu merkki.

Työtä tehdään yhä leivän vuoksi

Sinikka Sokan esittämässä lastenlaulussa nimeltä Isän ja äidin työlaulu hoettiin oikein lapsikuoron avustamana: "Työtä, työtä, työtä tehdään, jotta, jotta leipää syödään. Työ ihmisen tuo tekijälleen mielen niin iloisen." Hyvin ovat laulun sanat iskostuneet suomalaisten päähän. Kun Suomalaisen Työn Liitto kysyi kansalaisten suhdetta työhön, 41 prosenttia vastasi, että työ tuo ruoan pöytään, ja 32 prosenttia totesi, että työ on kiva osa elämää.

Mielipide: Pienillä valinnoilla suuret vaikutukset

Suomalaisen Työn Liitto esitti vuoden 2013 lopulla, että Suomeen saataisiin vuositasolla 10 000 uutta työpaikkaa, jos jokainen suomalainen ostaisi 10 eurolla viikossa enemmän kotimaisia tuotteita ja palveluita. Kirjoittajan mukaan kampanja on nyt kuitenkin kuihtunut ja unohtunut. Hän toivookin, että se saataisiin herätettyä uudestaan henkiin. Kampanjan voisi kirjoittajan mukaan nimetä uudestaan, nimiehdotuksena hänellä on "Kympin kampanja!".

Mielipide: Viihde huutaa kilpailuviranomaisten apua

.Osallistuin tiistaina Avainlipun 50-vuotisjuhliin UPM:n uudessa upeassa Biofore-talossa. Upea tilaisuus, upeita ihmisiä ja upeita tarinoita. Korviin särähti upean Katri-Helenan esittely ensimmäisen Avainlippu-laulun esittäjänä. Huippubiisi ja -artisti edelleenkin, mutta harva tiedostaa, että Katri-Helenan levy on tänään yhtä ulkomainen tuote kuin Lady Gaga. Spotify-tuloissa 100% sen generoimista levymyyntituloista menee maasta ulos ja sitä palautuu jotakin 0,00 %. Tämä on pääsyy, miksi cd-myyntiin ja ei Spotify -kansaan ole halua panostaa

Ideat syntyvät pohjoisessa ja etelässä

Tuottava Idea -kilpailuun voi osallistua mikä tahansa tuotteeseen, palveluun, tuotantomenetelmään, liikeideaan tai muuhun yritystoimintaa edistävään toimenpiteeseen liittyvä idea. Kilpailussa etsitään uusia, alle kolme vuotta vanhoja, mutta jo tuottavassa käytössä olevia ideoita. Palkittava hanke voi olla kehitetty julkisella tai yksityisellä sektorilla. Arviointikriteereinä käytetään hankkeen uutuutta, hankkeen innovatiivisuutta, idean toteuttamista tuottavaan käyttöön, kestävän kehityksen huomioimista, hankkeen tulevaisuuden kilpailukykyä ja menestymis- ja kansainvälistymismahdollisuuksia. Kilpailun hakuaika oli 1.4.–15.5.2015. Kilpailun suojelijana toimii Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Yhteistyökumppaneina vuonna 2015 toimivat: Teollisuussijoitus, Suomalaisen Työn Liitto, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari, Grano Oy, FiBAN, Yritys-Suomi sekä Craftworks Oy. Palkinnon myöntää Suomen Nuorkauppakamarit ry.

Töitä tehdään joka leivän tai ilon vuoksi

Suomalaisen Työn Liiton kyselyyn vastanneista noin puolet kokee, että työ on positiivinen osa elämää tai keino itsensä toteuttamiseen. Työn katsotaan kuitenkin ensisijaisesti olevan keino tuoda leipä pöytään. Suomalaisesta työstä kertova Avainlippu-merkki täytti tiistaina 50 vuotta.

Työ ja tekijä

Tämähän on se kuva, joka meistä ulospäin on perinteisesti annettu. Mutta onko kuva turhan ruusuinen? Miten moni suomalainen itse asiassa viihtyy työssään? Suomalaisen työn liitto tutki asiaa keväällä, ja julkaisi kyselytulokset maanantaina. Tulosten mukaan vanhemmat työntekijät viihtyvät työssään paremmin. Tai ainakin he pitävät selvästi nuoria useammin työtä sekä hyvänä osana elämää että tapana toteuttaa itseään. Nuorille, 25–49-vuotiaille, työ on ensisijaisesti keino tuoda leipä pöytään. Tämä ei sinänsä yllätä. Mitä lähempänä eläke häämöttää, sitä mukavammalta työn tekeminen varmasti tuntuu. Ja mitä enemmän on työkokemusta, sitä paremmin työn tekemiseen osaa suhtautua.

Sinivalkoiset jalanjäljet toivat 10 miljoonan euron kasvun

Suomalaisen Työn Liiton, Keskon sekä elintarvike-, käyttötavara- ja rakennustuoteteollisuuden yhteinen Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja on kasvattanut kotimaisten tuotteiden kysyntää K-kaupoissa. Kampanjaviikkojen aikana kotimaisten tuotteiden myynti nousi 5 prosenttia, kertoo Kaupan Liitto.

Ylioppilaslakkien hinnoissa yli sadan euron ero

Suomessa ylioppilaslakkeja myyvät C.L. Seifert, E.R. Wahlman, Fredrikson sekä R.K. Salon lakkitehdas. Fredriksonin ja Wahlmanin lakit valmistuvat avainlipun alla Suomessa. Salon lakkitehtaan lakit tulevat Puolasta, mutta esimerkiksi lyyran vaihto, vuoren kiinnittäminen sekä kirjailu tehdään Suomessa. Seifert on tanskalainen yritys, jonka lakit valmistetaan Tanskassa ja Liettuassa. Fredriksonin ja Salon lakkitehtaan lakkeja on mahdollista ostaa jälleenmyyjiltä tai tilata verkosta. Seifert myy tuotteitaan vain koulujen kautta tehtävin yhteistilauksin. Wahlman myy ylioppilaslakkeja vain Helsingissä toimivassa myymälässä.

Kolumni: Työ ja tekijä

Miten moni suomalainen itse asiassa viihtyy työssään? Suomalaisen työn liitto tutki asiaa keväällä, ja julkaisi kyselytulokset maanantaina. Tulosten mukaan vanhemmat työntekijät viihtyvät työssään paremmin. Tai ainakin he pitävät selvästi nuoria useammin työtä sekä hyvänä osana elämää että tapana toteuttaa itseään. Nuorille, 25–49-vuotiaille, työ on ensisijaisesti keino tuoda leipä pöytään. Tämä ei sinänsä yllätä. Mitä lähempänä eläke häämöttää, sitä mukavammalta työn tekeminen varmasti tuntuu. Ja mitä enemmän on työkokemusta, sitä paremmin työn tekemiseen osaa suhtautua.

Omenankukka lensi Sortson huomaan

Espoolainen yhteiskunnallinen yritys Sortso on ostanut forssalaisen koti- ja hyvinvointipalvelu Omenankukan liiketoiminnan. Yhteiskunnallisena yrityksenä Sortso kantaa vastuullisesti huolta niin ihmisistä kuin ympäristöstä.

Ylioppilaslakkien hinnoissa yli sadan euron ero

Suomessa ylioppilaslakkeja myyvät C.L. Seifert, E.R. Wahlman, Fredrikson sekä R.K. Salon lakkitehdas. Fredriksonin ja Wahlmanin lakit valmistuvat avainlipun alla Suomessa. Salon lakkitehtaan lakit tulevat Puolasta, mutta esimerkiksi lyyran vaihto, vuoren kiinnittäminen sekä kirjailu tehdään Suomessa. Seifert on tanskalainen yritys, jonka lakit valmistetaan Tanskassa ja Liettuassa.

Suomalaisten pihoilla viljellään ja kylvetään yhä useammin

Keväällä kodin, pihan ja puutarhan kunnostaminen on jälleen ajankohtaista. Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja on koonnut yhteen tämän hetken trendejä. Yhteisöllisyys on tärkeää, mutta toisaalta pinnalla on myös tee se itse -mentaliteetti. K-raudan ja Rautian trendiasiantuntija Visual Manager Päivi Laitinen-Slotte kertoo, että yhteisöllisyys näkyy esimerkiksi siinä, että ihmiset kokoontuvat pihoille talkoilemaan yhdessä. Hyötykasvien pihaviljely on myös suosittua ja pihojen kalustukseen ja varusteisiin panostetaan. Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja on käynnissä K-ryhmän rautakaupoissa. Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala huomauttaa, että Avainlippu-, Design from Finland -, Sirkkalehti- ja Sinivalkoinen jalanjälki -tunnuksella varustetut tuotteet kertovat suomalaisesta työstä. Hän muistuttaa, että näitä tuotteita ostamalla tuetaan kotimaista työllisyyttä.

Pyörät pyörimään

Pyörät suunnitellaan ja kootaan Jyväskylässä, ja niitä koristaa Suomalaisen Työn Liiton Design from Finland -merkki. Pyörien varsinainen valmistuspaikka on kuitenkin Taiwan. Siellä sijaitsevat tällä hetkellä alan huipputehtaat, jotka tekevät parhaita komponentteja

Logistiikan tärkeä lenkki

Artikkelissa esitellään vuodesta 1962 toiminutta ja nykyään liki kolmisen sataa erilaista kuormalavatyyppiä valmistavaa mikkeliläistä Olavi Räsänen Oy:tä ja sen emokonsernia OR Groupia. Yhtiö käyttää kuormalavojen tekoon kotimaista PEFC-merkittyä kuusta, mäntyä, massiivikoivua ja koivuvaneria. Noin 270 henkilöä työllistävän konsernin muutkin osat, parketteja ja lattiapäällysteitä valmistava Parla Floor sekä vaneri- ja puupakkauksia tekevä Savopak ovat saaneet tuotteilleen Avainlippu-tunnuksen.

Olutta perinneviljoista

Neljän sivun artikkeli kertoo Malmgårdin pienpanimosta, joka sijaitsee Pernajassa Uudellamaalla. Panimomestari Tuomas Markkulan mukaan panimon toiminnalle on olennaista lähituotteiden käyttö raaka-aineena. Volyymia tärkeämpää on laadun ja käsityön säilyttäminen oluen valmistuksessa. Artikkelin yhteydessä esitellään myös muita suomalaisia pienpanimoita. Suomen suurin pienpanimo Laitilan Wirvoitusjuomatehdas valmistaa myös gluteenitonta olutta. Mallaskosken panimo sekä Nokian Panimo panostavat perinteisiin. Saimaan Juomatehtaalle puolestaan on myönnetty Avainlippu-tunnus.

Suomalainen tekee työtä lähinnä leivän eteen

Sen mukaan kuitenkin liki puolet kokee työn myönteiseksi osaksi elämää tai keinoksi toteuttaa itseään. Kun tuhannelta suomalaiselta kysyttiin heidän suhdettaan työhön, niin 32 prosenttia vastaajista koki, että se on kiva osa elämää ja 17 prosentille se oli tapa toteuttaa itseään. – On ilahduttavaa huomata, että kolmasosa vastaajista koki työn iloiseksi elämän osa-alueeksi ja että viidesosalle se tarjosi keinon itsensä toteuttamiselle, toteaa Brand Manager Reetta Mentu Suomalaisen Työn Liitosta

Töitä tehdään joko leivän tai ilon vuoksi

Kysyttäessä tuhannelta suomalaiselta heidän suhdettaan työhön 32 prosenttia vastaajista koki, että työ on kiva osa elämää, ja 17 prosentille se on tapa toteuttaa itseään. Suurin osa, tässä tapauksessa 41 prosenttia vastaajista, kuvasi työn kuitenkin tuovan ruoan pöytään. On ilahduttavaa huomata, että kolmasosa vastaajista koki työn iloiseksi elämän osa-alueeksi ja että viidesosalle se tarjosi keinon itsensä toteuttamiselle. Juuri tällaisesta työn ilosta ja merkityksellisyydestä haluamme suomalaisesta työstä kertovan Avainlippu-merkin 50-vuotisjuhlavuonna muistuttaa, toteaa Brand Manager Reetta Mentu Suomalaisen työn liitosta.

Mielipide: Pienillä valinnoilla suuret vaikutukset

Vuoden 2013 lopulla julkistettiin kampanja, jossa kuluttajia kannustettiin suosimaan ostoksissaan kotimaisia tuotteita ja palveluita. Suomalaisen työn liitto esitti silloin varsin kannustavat laskelmat. Mikäli jokainen suomalainen ostaisi 10 eurolla viikossa enemmän kotimaisia tuotteita ja palveluja, toisi se Suomeen 10 000 uutta työpaikkaa vuositasolla. Ihmisten kulutustottumuksiin vaikuttaa monta tekijää, joista hinta on yksi merkittävimmistä. Loppuvuodesta Jethro Rosted herätti keskustelua jakamalla Twitterissä kuvan suomalaisen ja espanjalaisen kurkun hintaerosta. Suomalainen kurkku maksoi 4,49 euroa kilo ja vieressä ollut espanjalainen kurkku 0,99 euroa kilo.t 19.5.2015 4:00 Vuoden 2013 lopulla julkistettiin kampanja, jossa kuluttajia kannustettiin suosimaan ostoksissaan kotimaisia tuotteita ja palveluita. Suomalaisen työn liitto esitti silloin varsin kannustavat laskelmat. Mikäli jokainen suomalainen ostaisi 10 eurolla viikossa enemmän kotimaisia tuott...

Leipää pöytään! Tällainen suhde suomalaisilla on työhön

Liki puolet suomalaisista kokee työn positiiviseksi osaksi elämää tai keinoksi toteuttaa itseään. Ensisijaisesti työn katsotaan kuitenkin tuovan leivän pöytään, kertoo Suomalaisen Työn Liiton teettämä kysely. Kyselyyn vastanneista 32 prosenttia koki, että työ on kiva osa elämää ja 17 prosentille se on tapa toteuttaa itseään. Suurin osa, tässä tapauksessa 41 prosenttia vastaajista, kuvasi työn kuitenkin ensisijaisesti tuovan ruoan pöytään. Intohimoksi työtä kuvaili 6 prosenttia ja pakkopullaksi 5 prosenttia vastaajista. "On ilahduttavaa huomata, että kolmasosa vastaajista koki työn iloiseksi elämän osa-alueeksi ja että viidesosalle se tarjosi keinon itsensä toteuttamiselle", toteaa Brand Manager Reetta Mentu Suomalaisen Työn Liitosta tiedotteessa.