Historia-artikkelit

Suomalaisen työn lehti keisariajalta tietoyhteiskuntaan

Talousuutisointia parhaalla mahdollisella asiantuntemuksella, elinkeinopoliittista debattia, väsymätöntä kuluttajavalistusta, tuotantoelämän monipuolista esittelyä. Suomalaisen Työn Liiton julkaisema lehti on kyntänyt syvän vaon miltei sadan vuoden historiansa aikana, olkoonkin että tämän Suomen perinteikkäimmän teollisuus- ja tuotantoalan julkaisun nimi on muuttunut neljästi ja levikki on vaihdellut muutamasta tuhannesta useaan sataan tuhanteen.

Avainlippu ulkona tuulettumassa

Kaikella on aikansa. Niin oli myös 1960- ja 1970-luvulla suosittujen ulkomaisten, joiden avulla Suomalaisen Työn Liitto oli näkyvästi esillä ympäri Suomea.

Euroopan ja maailman markkinoilla 1992-2012

Laman ja suurtyöttömyyden piinaama Suomi harmonisoi lainsäädäntöään muiden Länsi-Euroopan maiden kanssa ja liittyi Euroopan talousalueeseen vuoden 1994 alusta. Tämä tarkoitti muun muassa siirtymistä yritysten liikevaihtoverosta kulutusta rokottavaan arvonlisäverotukseen sekä julkista valtaa sitovien kilpailusäädösten voimaantuloa. Kansanäänestyksen jälkeen Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuoden 1995 alusta. Kotimaisuuskampanjointi lisäsi suosiotaan.

Idän ja lännen puristuksessa 1950-1991

Toisen maailmansodan päätyttyä alkoi kylmä sota. Eurooppa jakautui kahtia ja Suomi jäi keskelle. Länsimaat alkoivat hiljalleen suunnata kohti vapaakauppaa. Yleinen tariffi- ja tullisopimus GATT merkitsi tullimuurien vähittäistä madaltamista. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1950, mutta ulkomaankaupan säännöstely jatkui vuoteen 1957 asti ja kulutustavaroiden tuontisäännöstely sen jälkeenkin.

Kotimaista tuotantoa pystyttämässä 1912-1949

Suomi vuonna 1912 oli Venäjän monikansalliseen imperiumiin kuuluva suuriruhtinaskunta, jota keisarikunnan hallitus piti kiristyvässä otteessaan. Urheilijat ja taiteilijat tekivät maata tunnetuksi ja loivat saavutuksillaan kansallista itsetuntoa. Maailmankauppa kävi vilkkaana ilman esteitä, maa- ja metsätalousmaa Suomi tuotti maailmanmarkkinoille puutavaraa. Mutta suuriruhtinaskunnan kauppatase oli väärällään. Suomalainen tuotanto käsitti lähinnä kotimarkkinoilla toimivan pienteollisuuden ituja.

Aika ennen Avainlippua

Suomalaisen Työn Liiton toiminta-ajatukseen on aina kuulunut suomalaisten tuotteiden alkuperämerkin aikaansaaminen, myöntäminen ja valvominen. Käytössä on ollut kolme eri symbolia: Kuusi-, Leijonanpää- Avainlippu-merkki.

Alkuperämerkin tarina

Avainlippu syntyi kampanjatunnukseksi, kehittyi alkuperämerkiksi, tuli jäsentunnukseksi, muodostui menestysbrändiksi. Merkin tärkein tehtävä on tietenkin jatkuvasti ollut edistää suomalaisten tuotteiden menekkiä. Avainlippu-brändi pitää vahvasti pintansa vielä tänäkin päivänä.