Tämä työpäivä on taatusti erilainen ja mieleenpainuva niin Suomalaisen työn liiton toimitusjohtaja Katri Viippolalle kuin Etu-Töölön lukion toisluokkalaiselle Matias Merivirralle. Katri ja Matias ovat yksi Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin järjestämän Job Shadow -päivän työpareista.
Poikkeusoloja on eletty jo vuosi ja kuitenkin on selvitty tähän asti, jotkut paremmin ja jotkut valitettavasti vähän huonommin. Koronaväsymystä huomaa monessa asiassa. On tarve puhua jollekin heti, kun siihen on mahdollisuus ja välillä joutuu oikein miettimään, että mikä viikonpäivä nyt onkaan. Haastavat ajat opettavat iloitsemaan arjen pienistä asioista, tuntemattomat pysähtyvät kadulla juttelemaan, läheisyyden kaipuu on kova eristyksen aikana ja olemme valmiita auttamaan hädässä olevia. Yhteisöllisyys vahvistuu. Myös työnteko on kokenut suuria muutoksia.
Yrityskylän avulla oppilaille tulee tutuksi Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Yhteiskunnallinen Yritys -merkki, joka tarkoittaa sitä, että yrityksen tavoitteena on tehdä hyvää, ratkoa yhteiskunnallisia ongelmia ja auttaa heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Yrityskylässä yhteiskunnallisen yrityksen toimintaa havainnollistetaan Diakonissalaitoksen työn avulla.
Suomalaisen Työn Liiton kehittämän Suomalaisen työn indikaattorin mukaan vuonna 2019 suomalaisen työelämän ja talouden positiivinen kehitys näytti taittumisen merkkejä. Uusimmassa indikaattorissa on nostettu tarkasteluun mukaan tulevaisuusnäkökulma työelämään vaikuttavista muutosvoimista.
Joka viides nuori ei tiedä, mitä heitä kiinnostavissa yrityksissä tehdään. Nuorten heikko tuntemus työelämästä huolettaa myös pitkän linjan yrittäjää Jethro Rostedtia. Vastaiskuksi Rostedtin omistama Aninkainen-kiinteistönvälitysketju yli 70 muun yrityksen ohella pitää ensi viikolla avoimia ovia.
Kolme viidestä suomalaisesta luottaa ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin työntekijöinä yhtä paljon kuin suomalaistaustaisiin. Eniten luottavat he, joilla on kokemusta yhteistyöstä.
Neljä viidestä suomalaisesta tuntee luottamusta työpaikkaansa ja sen ihmisiä kohtaan. Esimiehet luottavat laajasti alaisiinsa ja työntekijät toisiinsa, mutta yli kolmannes kokee esimiehen pimittävän heiltä tietoa. Työpaikkojensa puolesta pelkäävät eniten alle kolmekymppiset, mutta miltei kolmannes suomalaisista työskentelisi mielellään robotin kanssa.
Suomessa on tehty ensimmäinen laaja-alainen verkostotutkimus siitä, millaista suomalainen johtajuus on. Tutkimuksen mukaan suomalaisen johtajan asiaosaaminen ja luottamus prosesseihin ovat omaa luokkaansa, eikä hän pönötä tai korosta hierarkioita. Samaan aikaan tutkimustuloksissa korostuu suomalaisjohtajien kykenemättömyys innostaa alaisia. Suomalaisen Työn Liitto oli mukana tutkimuksen määrittelytyössä.
Tutkimus toteutettiin osana Suomalaisen Työn Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Laajassa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä Suomen vahvuuksista, menestystekijöistä ja työelämästä.
Suomalaiset uskovat, että työhyvinvoinnin tärkeimmät tekijät ovat hyvä työilmapiiri, motivoiva työ ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ja toimenkuvaan. Valtaosa, 96 prosenttia, suomalaisista on lisäksi sitä mieltä, että jokaisen työntekijän tulee kantaa vastuuta oman työyhteisönsä hyvinvoinnista. Tulokset selviävät Suomalaisen Työn Liiton Made by Finland -tutkimuksesta.