Työttömien määrä on noussut huolestuttavasti viime vuoden keväästä lähtien ja on yli puolet enemmän kuin viime toukokuussa. Erityisesti yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden osuus on kasvanut erityisen paljon. Nyt on hyvät neuvot ja digikäytännöt tarpeen.
Suomalaisten mielestä muotoiluosaamisemme on kansainvälisestikin huippua, mutta noin puolet näkee, että muotoilua ei osata hyödyntää eri toimialoilla. Erityisesti ylemmät toimihenkilöt ja asiantuntijat ovat tätä mieltä.
Muutoksen taustalla on työntekijöiden kokemus siitä, että työssä oppiminen sekä vaikutusmahdollisuudet työtapoihin ja työn sisältöihin ovat huonontuneet. Keskustelu työelämästä on poikkeuksellisen kiivasta ja voimakkaasti polarisoitunutta, mikä on vahvistanut työntekijöiden epävarmuutta ja turvattomuutta työpaikoilla.
Kansainvälinen laadun kongressi järjestetään Finlandia-talolla 1.‒2.6.2016. Kongressissa tarkastellaan laatua, kilpailukyvyn tekijöitä, innovaatioita sekä parhaita käytäntöjä kehittämisen ja johtamisen näkökulmasta. Kongressin puhujiin kuuluu huippunimiä: Futuristi Robert […]
Tuotekehitysinsinööri Vuorisen puhelin soi. Tuotannosta soitetaan, että uuden koneen muovikomponentit eivät enää sovikaan yhteen vanhempien mallien kanssa. Vuorinen juoksee alakertaan selvittämään asiaa, tekemään mittauksia ja etsimään ongelman juurta. Suunnitelman mukaan kaiken piti olla kunnossa. Tutkinnan jälkeen selviää, että yksi komponenteista onkin viallinen, joten Vuorinen käy hankintavastaavan huoneessa keskustelemassa asiasta. He ovat yhteydessä alihankkijaan, jonka kanssa sovitaan korjaavista toimenpiteistä. Kun uudet komponentit saapuvat, ne tarkastetaan ja tuotantoa jatketaan vasta, kun kaikki laatukriteerit täyttyvät.
Suomalaisissa mikrokokoisissa yrityksissä työskentelee reilu neljännes kaikista palkansaajista. Niistä 50–70 prosentilla on Suomen Yrittäjien mukaan työterveys kunnossa, mutta edelleen monilla yrityksillä sen järjestäminen on tekemättä tai puutteellista lakisääteisyydestä huolimatta. Usein taustalla on tietovaje palveluista ja niiden hyödyistä.
Viimeaikaisissa keskusteluissa tuottavuuden lisääminen on nostettu keskiöön Suomen talouden ja työllisyyden parantamisessa. Erilaisia ehdotuksia on esitetty siitä, miten tuottavuutta parannetaan. Esiin on nostettu niin digitalisaatioon panostaminen, yrittäjyyteen kannustaminen kuin infrastruktuurin kehittäminen. Lisäksi tehtyjen työtuntien määrän nostaminen ja kustannuskilpailukyky palkkamaltin muodossa ovat olleet keskustelun ytimessä.
Työn tekeminen, ahertaminen on aina kuulunut vahvasti suomalaiseen arvomaailmaan. Työelämän arvot ovat kuitenkin suuressa muutoksessa eivätkä vähiten taloudellisesti haastavien aikojen vuoksi.