Itsetuntemuksella osaamiseen

Nykyisen työelämän muutoksen ominaispiirre on kaikenpuolisten sääntelyrakenteiden väheneminen. Muodollinen koulutus korvautuu alati jatkuvalla työssä oppimisella ja perinteiset urapolut muistuttavat värikkäitä tilkkutäkkejä. Ohjausvastuu siirtyy ihmisille itselleen ja itsensä johtamisesta tuleekin kaikille tärkeä tehtävä.

Itsensä ja osaamisensa johtaminen edellyttää jonkinlaista itsensä tuntemista joka koostuu itselle luontaisista työrooleista, toimintamalleista, suunnittelusta ja ongelmanratkaisusta sekä näkymiä koskevasta viidestä kysymyksestä.

Työrooli – identiteetti työssä

Ensimmäinen (1) itsetuntemuskysymys koskee itselle luontaista työroolia. Kiinnostus työn toimintaprosesseihin, eli itsenäiseen toimintaan, johtamiseen sekä yhteistyöhön vie kysymyksen äärelle. Vastaisiko “Itsenäisen toimijan”, “Johtajan” vai “Yhdessätekijän” rooli omia kiinnostuksen kohteita, identiteettiä työssä. Itsenäiset toimijat viihtyvät ja suoriutuvat parhaiten erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Johtajat kukoistavat erilaisissa esimies- ja vaikuttamistehtävissä ja yhdessätekijät ovat omimmillaan vuorovaikutusta korostavissa tehtävissä. Noin puolet ihmisistä kokee yhden kolmesta päärooleista itselleen selvästi luontaisimmaksi ja puolet näkee toimintansa erilaisina kahden pääroolin yhdistelminä.

Toimintamallit

Kuva henkilön omien kiinnostuksen kohteista tarkentuu huomattavasti toisen (2), toimintamalleja koskevan itsetuntemuskysymyksen myötä. Osaava itsenäinen toiminta sisältää sekä paneutuvan, laatua tavoittelevan toimintamallin että kilpailevan, määrällisiin tuloksiin pyrkivän toimintamallin. Edellistä arvostetaan esimerkiksi teknisen asiantuntijan tehtävissä sekä erilaisissa tukitehtävissä. Jälkimmäinen toimintamalli on puolestaan tarpeen esimerkiksi myyntipainotteisissa asiantuntijatehtävissä.

Osaava johtaminen puolestaan sisältää sekä muiden toiminnan johtavan että muiden ajatuksia ja tunteita johtavan toimintamallin. Edellistä tarvitaan esimiestehtävien ohella erilaisissa muiden toiminnan suoraa johtamista sisältävissä tehtävissä. Jälkimmäistä toimintamallia tarvitaan esimiestehtävien lisäksi erilaisissa ajatusten johtamista painottavissa rooleissa kuten markkinoinnissa. Yhteistyötä tarvitaan miltei kaikissa tehtävissä. Osaava yhteistyö sisältää kolme eri toimintaprosessia, viestinnän, ohjaamisen ja kuuntelun. Niiden keskinäinen osaamisarvo vaihtelee kunkin tehtävän mukaan. Yksilöt eroavat motivaatiossaan viestiä, ohjata tai kuunnella muita ihmisiä.

Suunnittelu ja ongelmanratkaisu

“Jalkatyöhön” lukeutuvien työroolien ja toimintamallien lisäksi osaaminen sisältää yhtälailla tärkeän “aivotyön” eli suunnittelun ja ongelmanratkaisun. Sen päämääränä on sekä voimistaa nykyisiä prosesseja että luoda uusia prosesseja. Molempia tarvitaan ja niiden keskinäinen painoarvo riippuu kohdetehtävän luonteesta. Myös ihmiset eroavat vastaavilta taipumuksiltaan, jolloin kolmas 3) itsetuntemuskysymys kuuluukin, kumpien prosessien edistämiseen henkilö omassa toiminnassaan kallistuu. Noin puolet ihmisistä kokee itsensä selkeästi joko nykyisten prosessien voimistajiksi tai uusien prosessien luojiksi. Puolet näkee edistävänsä suunnittelussa ja ongelmanratkaisussaan kumpiakin prosesseja.

Neljäs (4) itsetuntemuskysymys tarkentaa yksilön kuvaa huomattavasti. Suunnittelua ja ongelmanratkaisua tarkastellaan pitkin sen neljää toteuttamisvaihetta. Toisin sanoen suunnitelmaa tai ongelmaa lähestytään, se hahmotetaan, siihen tuotetaan ratkaisu, jota ryhdytään toimeenpanemaan. Jokainen osavaihe edistää joko nykyisiä tai uusia prosesseja ja usein ihmiset toteuttavatkin molemmanlaisia prosesseja edistävää suunnittelua ja ongelmanratkaisua.

Näkymät

Viimeinen (5) itsetuntemuskysymys koskee näkymiä maailmaan sekä omaan itseen. Tärkein niistä koskee viihtymistä stabiileissa vs. mobiileissa työympäristöissä. Stabiileissa tai pysyvissä työympäristöissä prosessit toistuvat samanlaisina ja osaamista on henkilön kyky havaita erilaisia poikkeamia kuten hallinto- ja valvomotyössä. Mobiileissa tai muuttuvissa työympäristöissä prosessit puolestaan vaihtelevat tiuhaan ja osaaminen syntyy uteliaisuudesta kaikkea uutta ja erilaista kohtaan kuten ulkomaantehtävissä ja luovassa työssä. Odotusten realistisuus vs. optimistisuus sekä itsetutkiskelun määrä koskevat näkymiä omiin mahdollisuuksiin ja omaan itseen. Asettamalla rasti allaolevan kuvion kullekin vaakariville voi luoda alustavan kuvan omista luontaisista perusosaamisistaan.

  • Itsenäinen toimija:
    paneutuu (hakee laatua) tai kilpailee (hakee tulosta)
  • Johtaja:
    johtaa muiden toimitaa tai johtaa muiden ajatuksia
  • Yhdessätekijä:
    viestii, ohjaa tai kuuntelee
  • Suunnittelu ja ongelmanratkaisu
    lähestyy faktoin tai ideoin
    hahmottaa kohdentuen tai laaja-alaisesti
    ratkaisee yleispätevästi tai luovasti
    toimeenpanee varovaisesti tai riskiä ottaen
  • Näkymät:
    viihtyy pysyvissä tai muuttuvissa työympäristöissä
    odotuksissaan realistinen tai optimisinen
    tutkiskelee itseään paljon tai vähän

Muotokuvan luominen

Itsetuntemus syntyy toimintakiinnostusten, suunnittelu- ja ongelmanratkaisutapojen sekä itselle mieluisten työympäristöjen tuntemisesta. Ylläolevan perusosaamiskartan avulla muodostetaan ensimmäinen, karkea muotokuva kysymällä mikä kolmesta työn pääroolista (tai niiden yhdistelmästä) tuntuisi itselle luontaiselta? Sen jälkeen kysytään kallistuuko henkilön oma suunnittelu ja ongelmanratkaisu enemmänkin vahvistamaan nykyprosesseja vai luomaan uusia prosesseja? Lopuksi kysytään olisiko pysyvyyttä vai vaihtelua tarjoava työympäristö itselle viihtyisämpi? Satunnainen esimerkki karkeasta, ensimmäisestä muotokuvasta voisi olla: “Itsenäinen toimija, luo uusia prosesseja ja viihtyy stabiileissa työympäristöissä”.

Muotokuvaa tarkennetaan siirtämällä huomio toimintamalleihin. Esimerkiksi ”Itsenäistä toimijaa” koskeva tarkentava kysymys kuuluisi onko henkilölle ominaista ensijaisesti paneutua ja tavoitella laatua vai kilpailla ja pyrkiä määrällisiin tuloksiin? Suunnittelun ja ongelmanratkaisun kuvaa  tarkennetaan siirtämällä huomio sen neljään peräkkäiseen toteuttamisvaiheeseen: lähestymiseen, hahmottamiseen, ratkaisujen tuottamiseen ja niiden toimeenpanoon. Usein on hedelmällisintä painottaa sellaista osavaihetta, jossa henkilö itse arvelee olevansa vahvimmillaan. Satunnainen esimerkki tarkennetusta muotokuvasta voisi olla: “Itsenäinen, laatuhakuinen toimija, luo uusia prosesseja, erityisesti tilannekohtaisia, luovia ratkaisuja ja viihtyy stabiileissa työympäristöissä”.

Itsensä johtaminen

Tarve ja tavoite aktiiviseen itsensä johtamiseen voi herätä monenlaisissa tilanteissa. Työuralle astuminen, sillä eteneminen, kokonaan uudenlaisen työuran etsiminen tai yksinkertaisesti oman osaamisen kehittäminen ovat tilanteita jotka herättävät tarpeen itsensä tuntemiseen ja oman osaamisensa johtamiseen. Perusosaamisten kartoittaminen on hyödyllistä niiden alustaluonteen takia. Vaikka ne eivät ole muuttumattomia, perusosaamiset ovat pysyvämpiä kuin parastaikaa mullistuvat ammatilliset ja tehtäväkohtaiset osaamiset. Ne toimivat myös erilaista ammatillista ja tehtäväkohtaista osaamista ohjaavana alustana.

Vaikka itsetuntemus on toki itselle kaikkein tärkeintä, siitä koituu merkittävää arvoa organisaatiolle. Konsulttityhtiö Korn ja Ferry (2015) kartoitti 486 listatussa yhtiössä toimivan liki 7000:n asiantuntijan “sokeita pisteitä” ja vertasi niitä yhtiöiden osakkeen tuottoarvoon. Sokeat pisteet määriteltiin kuiluina asiantuntijoiden itsearvioimien osaamisten ja työtovereiden arvioiden välillä. Parhaiten tuottavien yhtiöiden asiantuntijoilla esiintyi merkittävästi vähemmän sokeita pisteitä omasta osaamisestaan.

Suomalainen osaaminen

Suomalaisen ja pohjoiseurooppalaisten yhteiskuntien ennustetaan selviytyvän verrattain hyvin, jopa voivan johtaa käynnissä olevaa työn ja osaamisvaatimusten muutosta. Pääsyy tähän on ilman muuta näissä yhteiskunnissa vallitseva korkea koulutustaso. Mutta painopisteen siirtyessä koulutusjärjestelmien tuottamasta osaamisesta itseohjautuvaan osaamisen kehittämiseen tulee siihen panostamista lisätä. Itsetuntemukselle perustuvasta oman osaamisen johtamisesta voisi tulla muodollisen koulutusjärjestelmien kaltainen kansallinen menestystarina. Luontaiset perusosaamiset muodostavat alustan ja tiekartan kaikenpuolisen ammatilisen ja tehtäväkohtaisen osaamisen kehittämiseen.

Äärimmäisen mielenkiintoinen tutkimuskokonaisuus olisi suomalaisten perusosaamisulottuvuuksien tunnistaminen. Onko totta vai tarua että sisukkaalla, asialle lujasti paneutuvalla ja laatuhakuisella tekemisellä rakennettiin 1950-luvun teollinen menestys? Mistä saman aikauden suomalaisessa muotoilumenestyksessä oli tarkkaan ottaen kysymys: ideahakuisuudesta, luovista ratkaisumalleista vai jostain muusta? Maailmaa vähemmän syleileviä tutkimuskohteita ovat ammattikohtaiset osaamiset.

Lähde: http://www.kornferry.com/press/korn-ferry-institute-study-shows-link-between-self-awareness-and-company-financial-performance

Kommentoi