Miksi Suomessa pelätään hankkia kotimaista?

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kuntapäättäjät haluaisivat julkisissa hankinnoissa tukea kotimaisia ja paikallisia tuotteita huomattavasti nykyistä enemmän. Päättäjät pitävät hinnan painoarvoa julkisissa hankinnoissa liian korkeana ja sitä haluttaisiin siirtää nykyistä voimakkaammin tuotteiden ja palveluiden paikallisuuteen, kokonaistaloudellisuuteen ja työllistäviin vaikutuksiin.

Poliittiset päättäjät kunnissa näkevät hinnan painoarvon olevan liian korkea kuntahankinnoissa, sillä jopa 59 % kuntapoliitikoista on sitä mieltä, että hintaa painotetaan liikaa julkisissa hankinnoissa. Päättäjät toivoisivat hinnan sijasta painotuksen kohdistamista kotimaisiin, paikallisiin ja työllistäviin tuotteisiin ja palveluihin.

Kuntavaikuttajat kuitenkin kokevat, että keinoja kotimaisuuden painottamiselle on vain vähän, vaikka halua kotimaisten tuotteiden osuuden kasvattamiselle olisikin. Kuntavaikuttajat näkevät, että kotimaiset tuotteet eivät aina pysty kilpailemaan hinnalla ulkomaisten tuotteiden kanssa ja hinnan ollessa hankinnoissa ensisijainen hankintaperuste, jäävät kotimaiset tuotteet hankkimatta. Kunnissa ollaan kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että julkisissa hankinnoissa tulisi tulevaisuudessa ostaa enemmän suomalaisten yritysten tuotteita ja palveluita, jos se olisi hankintalain puitteissa vain mahdollista. Jopa 92 % kuntavaikuttajista näkee, että suomalaisuuden tulisi vaikuttaa julkisiin hankintoihin.

– On kiinnostavaa, että kuntapäättäjät haluavat tukea kotimaisia ja paikallisia tuotteita, mutta eivät uskalla kuitenkaan hankkia niitä korostuneen hinnan painoarvon vuoksi, sanoo Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala.

– Jos hintaa katsottaisiin kokonaisvaikutusten kautta, kuten jälkipalveluiden (esimerkiksi huollon, korjauksen ja kierrätyksen), investointien, työpaikkojen synnyn ja kulutusvoiman kasvun kautta, niin kotimaisia ja paikallisia palveluita ja tuotteita tarjoavat yritykset ovat varmasti kilpailukykyisiä, Eljala jatkaa. Tärkeintä kuitenkin on, että laatuvaatimukset täyttyvät, kokonaistaloudelliset hyödyt toteutuvat ja työllistävyyden merkitys huomioidaan. Tällöin kuntapäättäjien on helpompi käyttää niitä osana hankintakriteerejä.

Sekä kuntapoliitikot että kuntien hankinnoista vastaavat virkamiehet näkevät, että hinnan jälkeen tärkein julkisten hankintojen valintatekijä on tuotteen tai palvelun laatu. Kuntavaikuttajat painottavat myös tuotteen ja palvelun hankinnan vaikutusta paikallistalouteen sekä kunnan elinvoimaisuuteen. Lisäksi hankinnoista vastaavat virkamiehet korostavat elinkaarikustannuksia ja kokonaistaloudellisuutta tärkeinä hankintojen valintatekijöinä.

Avainlippu on esillä Kuntamarkkinoilla 14.–15.9.2016 K-kerroksessa osastolla D1 sekä tietoiskussa: Suomalaisuus ja julkiset hankinnat 15.9.2016 klo 10:00–10:20 huoneessa A3.3. Osastolla mukana Avainlippu-yrityksiä: Doctagon, Salli Systems ja Seniortek.

Aula Research Oy toteutti kuntapäättäjien parissa tehdyn kyselytutkimuksen Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta. Selvitys toteutettiin sähköisinä kyselytutkimuksina aikavälillä 14.4.–17.5.2016. Kyselyyn osallistui yhteensä 1017 vastaajaa, joista 668 olivat kunnanvaltuutettuja, 324 kuntien hankinnoista vastaavia virkamiehiä ja 25 valtakunnan tason hankinta-asiantuntijoita.

Lue lisää tutkimuksesta

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Jokke Eljala, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 374 7410, jokke.eljala@suomalainentyo.fi