Palveluinnovaatioilla säästöjä: Voiko kustannuksissa säästää palvelemalla paremmin ja hoitamalla sairaita laadukkaammin?

Suomessa on perinteisesti parannettu ja laajennettu sosiaali- ja terveyspalveluita yksinkertaisesti lisäämällä henkilöstöresursseja. Kansakunnan ikääntyessä, elintapasairauksien lisääntyessä sekä kohentuneen yleisen terveysvalveutumisen myötä sekä tarve että kysyntä sosiaali- ja terveyspalveluille ovat kasvaneet.

Kasvanut kysyntä on johtanut henkilöresurssien moninkertaistumiseen ja kokonaiskustannusten räjähtämiseen, mikä on nostanut esiin poliittisia intohimoja läpi puoluekentän. Tämä resurssilähtöinen ajattelu on tullut viimeistään nyt tiensä päähän. Resursseja ei ole varaa lisätä, vaikka palveluja tarvitsee yhä useampi. Nykyisillä – tai vielä pienemmillä – resursseilla tulisi tarjota tasavertaiset ja laadukkaat palvelut jatkossakin.

On korkea aika keskittyä potilaiden hoitotarpeisiin, ja miten ja missä potilaita hoidetaan optimaalisesti. Näin päästäisiin nopeammin arjen innovaation tielle: mitä palvelukokonaisuuden kullekin potilaalle tai potilasryhmälle tulee sisältää, jotta hoito- ja palvelutavoitteisiin päästään.

Aalto-yliopiston vetämässä ”Terveyspalveluiden innovaatiot”, eli ns. Jyvä-hankkeessa tarkasteltiin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä aikaansaatuja innovaatioita ja niiden vaikuttavuutta. Innovaatioihin ei ole erikoisreseptiä. Niitä syntyy, kun on yhteisesti todettu ongelma, orastava idea mahdollisesta ratkaisuista, motivoituneet ja osaavat ongelmaratkaisijat, rahoitus sekä teknologiset mahdollisuudet kunnossa. Innovaatio syntyy, kun ratkaisulla on uutuusarvoa, se voidaan toistaa ja, ennen kaikkea, kun ratkaisu on hyödyllinen sekä käyttäjälle että innovaattorille.

Hankkeessa oli mukana laaja joukko terveyspalveluiden toimijoita: Vaasassa kaupungin ikäihmisten palvelunkäytön kustannusvaikuttavuutta tarkasteltiin Doctagonin vastuulääkäripalvelua koskeneessa tutkimuksessa. Vakuutusyhtiö Pohjolan ja Omasairaalan tutkimusryhmässä tarkasteltiin leikkauspotilaan palautumista työelämään. Espoon kaupungin kokemuksia terveysasemien kehittämisessä tutkittiin Mehiläisen kanssa. Suunterveydenhuollon uutta palvelukonseptia tutkittiin Jyväskylässä Megaklinikan kanssa.

Tulokset puhuvat puolestaan: Vaasan kaupunki säästi välittömästi vanhusten terveyspalvelukustannuksista yli 44% integroimalla Doctagonin kehittämän vastuulääkäripalvelun osaksi palvelukokonaisuutta. Inhimillisesti merkittäviä olivat potilaiden palveluiden käytössä tapahtuneet muutokset: vuodeosastovuorokaudet vähenivät noin 60% ja päivystyskäynnit lähes 40%. Ensihoidon käyttö väheni peräti 57%, kun potilaita hoidettiin ennakoitavasti ajantasaisen hoitosuunnitelman mukaan ja lääkärin saatavuus hoitajien tukena ympärivuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Vain reilussa kymmenessä kuukaudessa kaupungin kokonaiskustannukset laskivat yli 500 000 euroa. Porvoossa säästyi ensimmäisen vuoden aikana noin 1,2 miljoonaa euroa vastuulääkäripalvelun avulla. Seuranta osoitti myös, että potilaita on hoidettu aiempaa paremmin. Kaikki Jyvä -hankkeessa tutkitut palveluinnovaatiot paransivat hoidon laatua, tuottavuutta tai vaikuttavuutta useilla kymmenillä prosenteilla.

Kun valtioneuvoston 6.4.2016 tekemät linjaukset tulivat julkisuuteen, on selvää, että suomalaiset tulevat tulevaisuudessa saamaan parempia ja innovatiivisempia palveluja. Kuinka nopeasti, se riippuu meistä, terveyspalveluiden muutoksen tekijöistä. Ei kuitenkaan siitä, maksaako palkan julkinen vaiko yksityinen toimija.

Tule keskustelemaan, Doctacon on mukana 13.7. Suomi-Areenalla Porin Suomalaisella klubilla ja Kuntamarkkinoilla 14.–15.9. Avainlippu- ja Yhteiskunnallinen yritys -yhteisosastolla D1, sekä kuulemaan Raaseporin kaupungin vanhuspalvelupäällikkö Kirsi Ala-Jaakkolan puheenvuoro 15.9. klo 11.30: Miten ratkaista 750 kotihoidon ja tehostetun asumispalvelun asukkaan lääkäripalvelut?

Kommentoi