Suomalaisen ruuan tulevaisuus omissa käsissämme

Elintarvikealan uutiset kertovat suomalaisen ruuan pitkään jatkuneista vaikeuksista. Elintarviketeollisuusliiton tuoreen talouskatsauksen mukaan koko alan liikevaihto on supistunut jo kahtena peräkkäisenä vuonna.

Vuosi sitten voimaan astuneet Venäjän pakotteet romahduttivat alan viennin ja vaikea taloustilanne on syönyt kuluttajien ostovoimaa. Venäjän markkinoiden kadottua Euroopan markkinoilla on ylitarjontaa, mikä on alentanut tuottajahintoja reippaasti. Samaan aikaan suomalaisen kaupan vaikeudet ovat heijastuneet koko ruokaketjuun.

Vaikka Suomi elää vanhan sanonnan mukaan viennistä, on hyvä muistaa, että yli 60 prosenttia bruttokansantuotteestamme muodostuu kotimarkkinoista. Suomalaiselle elintarviketeollisuudelle kotimarkkinakysyntä on elinehto, sillä alan tuotannosta noin 15 prosenttia menee vientiin. Hallituksen vaikeiden säästöpäätösten osuessa suomalaisten ostovoimaan, pelätään elintarvikealan vaikeuksien lisääntyvän entisestään.

Jos suomalaisten ostokset keskittyvät yhä vahvemmin hintaan on monien huolena, että valmistusmaa, tuotteiden valmistusketjun läpinäkyvyys ja eettisyys jäävät vähemmälle huomiolle. Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka ostovoiman heikentyminen lisää halpojen tuotteiden kysyntää, hintakilpailukeskustelu ei kerro koko totuutta kuluttajien ostokriteereistä. Vain joka neljäs kuluttaja nimesi hinnan ratkaisevaksi kriteeriksi Suomalaisen Työn Liiton alkuvuonna tekemässä tutkimuksessa. Yhtä monelle tuotteen suomalaisuus oli tärkein ostopäätökseen vaikuttava tekijä.

Hinnan ja elintarvikkeiden alkuperän lisäksi kuluttajien valinnoissa painavat laatu ja terveellisyys. Moni vetää yhtäläisyysmerkit suomalaisuuden ja laadun välille, ja yli 70 prosenttia kuluttajista kertoo valitsevansa kotimaisen vaihtoehdon, kun sellainen on tarjolla. Suomalaiset ovat yhä kiinnostuneempia tuotteiden alkuperästä sekä siitä, millaiset taloudelliset vaikutukset paikallisten tuotteiden ja palvelujen käytöllä on. Tätä kaupan kannattaa hyödyntää nostamalla voimakkaammin esiin lähituotantoa ja suomalaisia tuotteita. Myös elintarvikeyritysten kannattaa korostaa työllistäviä vaikutuksia, jotta kuluttajat ymmärtävät, miten heidän ostopäätöksensä vaikuttavat suomalaisen työn kysyntään. Mikäli jokainen suomalainen käyttäisi 10 euroa kuukaudessa enemmän suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin, Suomeen syntyisi vuositasolla 10 000 uutta työpaikkaa. Kuluttajan euro työllistää elintarvikealalla enemmän, jolloin 10 euroa kuukaudessa enemmän loisi jopa 15 000 uutta työpaikkaa vuositasolla.

Suomalainen kotimarkkina on kuitenkin pieni kasvuhakuiselle yritykselle. Hallituksen sisäinen devalvaatio parantaa myös elintarvikeyritysten kustannuskilpailukykyä, mutta se ei yksin riitä Suomi-ruuan viennin kasvattamiseen. Mallia muista lääkkeistä voi hakea jälleen kerran naapurimaistamme. Ruotsalaisten ja tanskalaisten menestyksen taustalla on vahvaa brändiosaamista, joka perustuu samoihin pohjoismaisiin menestystekijöihin, jotka ovat myös meille tarjolla. Puhtaus, tarkka laadunvalvonta, tunnettu alkuperä, korkea teknologia ja erikoisruokavalioiden huomioiminen ovat kaikki menestystekijöitä, jotka eivät ole itsestään selviä monilla maailman suurimmista markkinoista. Erinomainen tuore esimerkki suomalaisesta brändiosaamisesta on maailman parasta giniä valmistava pohjanmaalainen Kyrö Distillery.

Naapurimme ovat tehneet myös pitkään ja systemaattisesti töitä ruokaviennin eteen kaikilla tasoilla. Suomalaiset alan toimijat ovatkin koonneet viime vuonna alkaneeseen Food from Finland -ohjelmaan jo yli 100 yrityksen joukon tekemään kovaa myyntityötä suomalaisen ruuan kohdemarkkinoilla. Yhteisten ponnistelujen tuloksena yritykset ovat saaneet jo ensimmäisiä kauppoja ja useat käyvät neuvotteluja uusien markkinoiden avaamisesta. Samaa kertovat ETL:n tilastot: elintarvikevientimme EU-alueelle ja muihin maihin on osoittanut elpymisen merkkejä. Myös alan investointien kasvaminen kertoo luottamuksesta tulevaisuuteen.

Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Kokonaisuudessaan ruokaketju maataloudesta elintarviketeollisuuteen ja kauppaan työllistää Suomessa noin 300 000 henkeä eli yli 10 prosenttia työllisistä. Elintarvikeketjun toimijoilla, kuten maatiloilla ja kaupoilla, on myös keskeinen rooli paikallisen elinkeinoelämän ylläpitäjänä.

Suomalaisesta elintarviketuotannosta ja sen tulevaisuudesta voivat lopulta huolehtia vain suomalaiset. Nyt jos koskaan kannattaa käyttää omaa vaikutusvaltaa jokaisella kauppareissulla: suomalaisen tuotteen valinta tukee suomalaista elintarviketuotantoa, lisää kotimaisen ruuan kysyntää ja luo työpaikkoja Suomeen. Suomalaisen Työn Liitto muistuttaa Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjalla suomalaisesta työstä tuotteiden taustalla.

Huolehtimalla elintarviketeollisuuden jatkuvuudesta ja kannattavuudesta, tuotamme koko suomalaiselle yhteiskunnalle vaurautta ja työtä. Hyöty jakaantuu monille eri toimijoille kuten henkilöstölle, asiakkaille, raaka-aineiden toimittajille ja koko kansantaloudelle. Tuki suomalaiselle elintarvikkeelle on aina tukea suomalaisen työn tulevaisuudelle.

Tero Lausala
Suomalaisen Työn Liitto
toimitusjohtaja

Kommentoi