Pohjois-Pohjanmaalla työnteko on sisukasta

Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa suomalainen työ nähdään muuhun Suomeen verrattuna erityisesti sisukkaana. Myös perusteellisuus ja säntillisyys korostuvat hieman suhteessa muuhun maahan samoin kuin puurtaminen, mikä nähdään yleisestikin tyypillisenä piirteenä suomalaiselle työlle. Kuten muutkin suomalaiset, pohjoisten maakuntien vastaajat kaipaavat työntekoon lisää iloa, mutta myös palveluasennetta ja rohkeutta tehdä uusia asioita.

Tulevaisuudessa työelämältä kaivataan pohjoisemmalla alueella koko maan keskiarvoa enemmän työn iloa, mutta hieman korostuneesti myös luovuutta ja kekseliäisyyttä. Innovaatioistaan tunnetulla Pohjois-Pohjanmaalla on siis nostetta ja kysyntää tulevillekin keksinnöille ja menestystarinoille.

– Pohjois-Suomen alueella oma suhde työhön koetaan eritoten keinona ansaita elanto, sillä 47 prosenttia maakuntien vastaajista sanoo, että ”työ tuo ruoan pöytään” kun koko maassa vastaava luku on 41 prosenttia, kertoo Suomalaisen Työn Liiton Brand Manager Reetta Mentu.

Pohjoisten maakuntien vastaajista 42 prosenttia ajattelee ennen kaikkea että ”työmies on palkkansa ansainnut” (koko maassa 33 prosenttia) ja noin viidennes vastaajista ajattelee myös, että ”raskas työ vaatii raskaat huvit”(koko maassa 19 prosenttia), kun kysyttiin parhaiten suomalaista työtä kuvaavaa sananlaskua.

Oman paikkakunnan tuotteita arvostetaan

Suomalaisuuden ja oman paikkakunnan tuotteiden merkitys on Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa kiistaton. Miltei yhdeksän kymmenestä vastaajasta on ylpeä suomalaisen työn laadusta ja kahdeksan kymmenestä on sitä mieltä, että mitä lähempänä tuote on tehty, sen parempi. Näillä vastaajilla suomalaisen alkuperän merkitys on voimakkainta elintarvikkeissa (92%), lastenruoissa (69%) ja vaatteissa ja jalkineissa (66%). Palveluiden kohdalla suomalaisuus on tärkeää erityisesti terveys- ja hyvinvointipaluiden suhteen (89%).

Hyvinvointipalveluita kaivataan lisää

Maakuntien vastaajat käyttävät tällä hetkellä eniten ravintolapalveluita (52 prosenttia vastaajista) ja huoltoasema- tai tienvarsipalveluita (47 prosenttia vastaajista). Tulevaisuudessa haluttaisiin käyttää erityisesti hyvinvointipalveluita, sillä vastaajista 52 prosenttia haluaisi käyttää niitä jatkossa enemmän. Remonttipalveluiden käytöstä puolestaan haaveilee hieman keskimääräistä harvempi, noin viidennes vastaajista (koko maassa 25 prosenttia).

Kotimaisen alkuperän merkitys näkyy myös kalajokelaisen Topi-Kalustaja Oy:n Topi-keittiöiden kohdalla.

– Kotimaisuus on yksi asiakkaidemme tärkeimmistä valintakriteereistä kodin kalusteita hankittaessa. Olemme valmistaneet Pohjanmaalla Kalajoella kalusteita jo vuodesta 1939, kertoo myyntijohtaja Riitta Ojala-Fors.

Ylpeyden aiheita pohjoisten maakuntien vastaajille on myös alkuperäinen Nokia ja sen tuomat innovaatiot. Tuliaisiksi alueelta vietäisiin uunituoretta rieskaa, paikkakunnan aitoa hyvää leipää, jota ei muualta saa. Myös Sievin Jalkine saa kiitosta sekä laadukkaista kengistään että nuorille tarjotuista kesätyöpaikoista.

Avainlippu-kiertue Oulussa 2.-3.6.2015

Avainlippu täyttää kuluvana vuonna 50 vuotta ja tätä juhlitaan muun muassa Avainlippu-kiertueella, joka suuntaa ensimmäisenä Ouluun. Toritapahtuman kiintopisteenä on Avainlipun pop-up-kontti, joka tutustuttaa suomalaiseen työhön ja ostopäätösten työllistäviin vaikutuksiin, sillä se rakennetaan ja sisustetaan Avainlippu-yritysten tuotteilla. Tavataan torilla 2.6.2015 klo 10 alkaen!

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Avainlippu-tutkimukseen. Kopla Helsingin tekemä kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa ja siihen vastasi 1001 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista.

infographic-pohjois-pohjanmaa-kainuu-ja-lappi-6-2015

Lisätietoja:
Tero Lausala, toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 407 2623, tero.lausala@avainlippu.fi
Reetta Mentu, Brand Manager, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 561 5030, reetta.mentu@avainlippu.fi