Sinivalkoinen jalanjälki: mihin perustuu 10 eurolla 10 000 työpaikkaa?

”Tiedät kyllä miksi”, ”Osaamista Suomesta”, ”Osta suomalaista, se on kaikki kotiinpäin!”. Suomalaisen Työn Liiton yli 100-vuotiseen historiaan mahtuu lukematon määrä suomalaisen työn puolesta toteutettuja kampanjoita ja iskulauseita. Historiallisestikin mittava kampanja, Sinivalkoinen jalanjälki, lanseerattiin joulukuussa 2013 yhdessä suomalaisten yritysten sekä K-ryhmän kauppojen kanssa.

Suomalaisen Työn Liiton tehtävä on edistää suomalaisen työn menestystä. Yhdessä lähes 2600 jäsenyrityksen kanssa, liitto kampanjoi säännöllisesti suomalaisuuden puolesta.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjalla haluamme entisestään helpottaa kuluttajien mahdollisuuksia valita tuotteita, jotka edistävät suomalaista työtä. Mielestämme on tärkeää muistuttaa kulutusvalintojen merkityksestä. Kotimaan kulutuskysynnän määrällä ja sen suuntautumisella on merkitystä työpaikkojen säilymiselle ja uusien syntymiselle. Haluamme omalta osaltamme vaikuttaa siihen, että Suomi saadaan nousuun, kertoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

Panos-tuotoslaskelma konkretisoi valintojen merkityksen

Suomalaisen Työn Liiton toiminnassa tutkimuksella on aina ollut tärkeä rooli. 60-luvulla liiton hallituksen puheenjohtajana toimi maan johtaviin ekonomisteihin kuulunut kansantaloustieteen professori ja Kauppakorkeakoulun rehtori Mikko Tamminen. Hänen ansiostaan liitto ryhtyi teettämään Suomen kansantalouden panostuotostaulukoita soveltavia täsmätutkimuksia, joista ensimmäinen valmistui vuonna 1960. Tutkimukset toteutti Tilastokeskuksella sekä Oulun yliopistolla työskennellyt emeritusprofessori Osmo Forssell.

Panos-tuotostaulukoita soveltavien tutkimusten mukaan jokaisella ostopäätöksellä on kerrannaisvaikutuksen myötä merkittävä vaikutus työpaikkoihin. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että jos jokainen suomalainen käyttäisi kuukausittain 10 euroa lisää kotimaisiin ostoksiin, merkitsisi se vuositasolla noin 10 000 työpaikkaa.

– 10 000 työpaikkaa on keskiarvo ja perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2007 taulukoihin, joiden perusteella Forssell on viimeksi panos-tuotoslaskelmat päivittänyt. Keskiarvoon vaikuttavat ajallisesti muun muassa tuottavuuden kehitys, inflaatio ja tuontipanosten määrä. Asiaa tuntevien ekonomien mukaan vuoden 2007 jälkeen tapahtuneet muutokset eivät ole muuttaneet laskelman syy-seuraussuhdetta merkittävästi, liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala kertoo.

Minne työpaikat syntyvät?

Moni saattaa muistaa 90-luvulla Mirja Pyykön tv-ohjelman ”30 markkaa viikossa tuo 30 000 työpaikkaa vuodessa”. Panos-tuotosmallin kirvoittamassa ohjelmassa seurattiin vuoden ajan ruohonjuuritasolla, miten uusia työpaikkoja syntyi yrityksissä eri puolilla maata ja osoitettiin esimerkein, miten monenlaisia ja kilpailukykyisiä tuotteita Suomessa tehdään.

– Nyt kun olemme jälleen taantuman kourissa, koemme laajasti hyväksytyn ja käytetyn panos-tuotoslaskelman tarjoaman kiteytyksen taas ajankohtaiseksi. Mitä enemmän ostamme suomalaisia tuotteita, sitä paremmin yrityksemme voivat ja mahdollisuus työllistämiseen kasvaa. Välillisesti valinnat vaikuttavat myös alihankkijoiden, logistiikan ja kaupan mahdollisuuksiin työllistää, Lausala kertoo.

– On syytä muistaa, että panos-tuotosmalli on talousteoreettinen malli, joka todistaa kausaliteettia, eikä tarkka laskelma siitä, mitä tulevaisuudessa työllisyyden osalta tapahtuu. Olemme kuitenkin jo havainneet positiivisen kansallishengen ja ylpeyden heräämisen suomalaista työtä kohtaan. Tutkimustenkin pohjalta on selvää, että suomalaiset haluavat omilla kulutusvalinnoillaan tukea vahvasti suomalaista työtä ja olla mukana luomassa uusia työpaikkoja, Eljala sanoo.

Lisätietoja:

Tero Lausala, toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto, tero.lausala@avainlippu.fi, 050 407 2623
Jokke Eljala, tutkimuspäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, jokke.eljala@avainlippu.fi, 050 374 7410