Miten merkityksellinen ja arvokas työ rakentuu?

Jo yli satavuotisen olemassaolonsa ajan Suomalaisen Työn Liitto on edistänyt suomalaisen työn menestymistä. Taloudellisen kurimuksen ja vaikeiden yhteiskunnallisten haasteiden keskellä, on aika määritellä millaiseen työhön meidän tulee pyrkiä menestyäksemme kansantaloutena, yhteiskuntana, yrityksinä ja yksittäisinä työntekijöinä.

Talouskasvun turvaamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut tavoitteekseen luoda 200 000 yksityisesti rahoitettua työpaikkaa vuoteen 2019 mennessä. Uusien työpaikkojen luominen on talouskasvun avain. Ongelma Suomessa, kuten kaikissa länsimaissa, on myös puute hyvistä työpaikoista.

Lainatakseni yhdysvaltalaisen taloustieteilijän ja entisen valtiovarainministerin Larry Summersin sanoja: ”Tulevaisuuden taloudellinen haaste ei ole se, että tuotetaan tarpeeksi, vaan pystytään tuottamaan hyviä työpaikkoja.”

Tulevaisuuden hyvillä työpaikoilla tarkoitan merkityksellistä ja arvokasta työtä. Meneillään olevassa tutkimushankkeessamme olemme päätyneet seuraavaan: merkityksellisen ja arvokkaan työn tulee olla tuottoisaa, sen tulee luoda kestävää eli pitkän aikavälin arvoa sekä luoda jaettua arvoa kaikille sidosryhmille.

Merkityksellinen ja arvokas työ tulisi nostaa suomalaisen työelämän kehittämisen keskiöön. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin, merkityksellinen ja arvokas työ aktivoi kasvua, motivoi ja sitouttaa työntekijöitä uuden oppimiseen. Toiseksi se on kestävän ja menestyvän liiketoiminnan perusta.

Vaikka yritykset ovat avainasemassa merkityksellisen ja arvokkaan työn rakentamisessa, on päättäjillä mahdollisuus luoda puitteet yritysten onnistumiselle. Merkityksellisen ja arvokkaan työn manifestissa olemme listanneet neljä aluetta, joissa yhteiskuntapolitiikalla voidaan edistää merkityksellistä ja arvokasta työtä.

  1. Merkityksellinen ja arvokas innovaatio ei perustu ”vanhakantaiseen” keihäänkärkitoimialojen valitsemiseen tai klusteridynamiikkamalliin, vaan ajatukseen avoimesta ja kokeilusta nousevaan innovointiin. Innovaatio-ohjelmien tulisi keskittyä uusien palvelujen ja organisatoristen mallien kehittämiseen, joiden avulla vastataan yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin. Jokaisen julkisin varoin tuetun innovaatio-ohjelman tavoitteena tulisi olla tuottavuuden parantaminen.
  2. Merkitykselliset ja arvokkaat julkiset hankinnat ovat tärkeä alusta uusille innovaatiotyypeille, sillä Suomen bruttokansantuotteesta 25 % syntyy erilaisista julkisista hankinnoista. EU:n hankintasäännösten mukaan viranomaiset voivat käyttää muitakin arviointikriteereitä päätöksen tekemiseen kuin hinta, jos ne on selkeästi kerrottu hakijoille. Julkisten hankintojen kriteereissä voisi huomioida yrityksiä ja hankkeita, jotka rakentuvat tuottavuuden, kestävyyden ja työntekijöiden sitoutuneisuuden varaan. Julkisissa hankinnoissa tulisi varmistaa, että sopimukset kattavat tuotteen tai palvelun koko elinkaareen.
  3. Merkityksellinen ja arvokas omistajuus nostaa esille, että monipuoliset omistajuusrakenteet tekevät hyvää taloudelle. The Economist -lehden mukaan päättäjät usein olettavat, että yksi yhtiömuoto on paras ja suositeltavat muiden yhtiömuotojen välttämistä. Yhtiömuotojen monimuotoisuuden tukemista puolustaa esimerkiksi se, että osuuskunnat toimivat puskurina maailmanmarkkinoita vastaan, osittain tukemalla kotimaisia yrityksiä. Tästä johtuen yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön avulla tulisi vahvistaa erityyppisten yritysomistajuusmuotojen asemaa.
  4. Merkityksellinen ja arvokas oppiminen, pyrkii luomaan toimintamalleja, joissa parhaimpia käytäntöjä voidaan levittää yritysten välillä ja samalla valmentaa työvoimaa. Useimmiten pk-yritykset ovat tietämättömiä hyvistä toimintatavoista ja uudenlaisesta ajattelusta. Oppimiseen ja opiskelemiseen liittyvän yhteiskuntapolitiikan tulisi tukea yritysten mahdollisuutta kehittää ja vahvistaa toimialojen rajat ylittäviä oppimisverkostoja, jotka mahdollistavat merkityksellisten ja arvokkaiden liiketapojen vaihtamista ja jakamista.

Kommentoi