Uusasiantuntijuus tuo isoihin yrityksiin startup-henkeä

Vaikka suomalainen työelämä muuttuu asiantuntijavaltaisemmaksi, eivät yritysten toimintatavat seuraa perässä. Pahimmillaan asiantuntijoita johdetaan tehdastyön opein ja hassataan osaamista. Esimerkiksi huippukoodarina tunnettu asiantuntija, voi kokea olevansa ”nörttiorja”, joka ei ulkoisten rajoitteiden vuoksi hyödynnä todellista asiantuntemustaan. Hierarkinen johtaminen ja asiantuntijuus eivät enää vahvista yrityksen asemaa. Päinvastoin, ne ovat este yritysten uudistumiselle.

Vanhassa maailmassa asiantuntijuus oli tarkoin määriteltyä ja tiukasti ylhäältä alas johdettua. Esimerkiksi uusien tuotteiden ideointi ja kehitystyö tapahtui suljetuin ovin. Työstä huolehti rajattu asiantuntijoiden eliitti. Kehitystyön valmistuessa kiveen hakattu tuote vyörytettiin työntekijöiden jalkautettavaksi. Koveneva kilpailu, kansainvälistyminen ja tiedonsaannin vaivattomuus ovat vähitellen näivettäneet perinteisen suljetun asiantuntijakulttuurin.

Uusi asiantuntijuus edellyttää työntekijältä ammattiosaamista ja kykyä lisätä yrityksen tuottavuutta ideoimalla uusia yhteistyömuotoja ja omaa työnkuvaansa kehittämällä. Tämä on noussut esiin työn tulevaisuutta luotaavassa Suomalaisen Työn Liiton ja Innolink Researchin selvityshankkeessa syksyllä 2014. Suomalaisten työntekijöiden vastausten mukaan laskussa olevia työelämän arvoja olivat tunnollisuus (laskua nykyhetkestä 17 %) ja lojaalisuus (laskua 12 %). Eniten nousussa olivat ammattimaisuus (nousua 20 %) ja työn arvostus (nousua 15 %).

Tulokset kertovat ihmisten näkevän itsensä yhä voimakkaammin aktiivisina tekijöinä, oman elämänsä yrittäjinä, jotka pystyvät ammattitaidollaan vastaamaan työelämän haasteisiin itselleen ja yritykselleen arvokkaan työn kautta. Työntekijät tavoittelevat yhä vahvempaa asiantuntijuutta tulevaisuudessa. Tämä  pitäisi myös yrityksissä huomioida, kun mietitään työntekijöiden osallistamista ja uusasiantuntijuuden merkitystä yrityksen työyhteisöjen kehittämisessä. Epävarmassa, yt-ilmoitusten täyttämässä työelämässä ammattimaisuus ja uudenlainen asiantuntijuus koetaan tärkeämmäksi kuin tunnollisuus ja lojaalius työnantajaa kohtaan.

Suurimpana heikkoutena kyselytutkimukseen vastanneet pitivät yritysten kyvyttömyyttä hyödyntää omia työntekijöitään tuotekehityksessä. Työntekijöiden ja asiakkaiden sitouttaminen tuotekehitykseen ja uusiutumiseen on haaste, johon yritysten tulisi tarttua hanakammin. Yritysten opetellessa käyttämään työntekijöiden ja asiakkaiden asiantuntemusta, niillä on paremmat edellytykset muuttaa ideat ja tieto konkreettisiksi palveluiksi ja tuotteiksi, joille on kysyntää. Siihen tarvitaan työkulttuuria, joka kannustaa henkilöstöä uteliaisuuteen ja uuden luomiseen. Kun yrityksen kehittyminen ja kasvu perustuu työntekijöihin, oma väki kykenee kasvamaan nykyisessä roolissaan ja kokemaan työtehtävänsä mielekkäämpinä. Silloin palkka ei enää olekaan se ainoa merkittävä syy käydä töissä.

Suomalaisyritysten edelläkävijät ovat jo avautuneet talon ulkopuoliselle asiantuntijuudelle. Esimerkiksi S-ryhmä painottaa strategiassaan innovaatioita ja yhteistyömalleja startupien kanssa. Yhteistyössä Digital foodie -startupin kanssa on luotu verkkokauppoja ja ruokasuosituspalveluja. Yhteistyön aikana Foodie on kasvanut neljän hengen firmasta 24 ihmisen yritykseksi. S-ryhmä on päässyt digitaalisen kehityksen aallonharjalle ja Digital Foodie kokeilemaan konseptejaan Suomen suurimman ruokakauppaketjun kanssa.

Startup-kulttuurin ytimessä jyllää halu keksiä uusia asioita, mutta sitäkin oleellisempi menestystekijä näyttäisi olevan joustava organisoituminen, joka luo pohjan innovaatioille. Samanlaista ketteryyttä ja innovaatioihin kannustavaa avoimuutta vaaditaan nyt myös isommilta yrityksiltä.

Kenties jokaisen suomalaisen suuryrityksen kannattaisi perustaa tai hankkia sisaryhtiökseen startup, joka toiminnallaan kykenee tuulettamaan pölyttyneitä rakenteita. Sisaryritysten tarkoitus on kehittää ketterää ja uudistavaa liiketoimintaa, joka kasvattaa myös emon kilpailukykyä. Onnistuessaan ja kasvaessaan sisaryritykset tekisivät tarpeettomiksi emoyhtiön patinoituneimmat toiminnot ja saattelisivat ne hyvin ansaitulle eläkkeelle.

Jokke Eljala
Tutkimuspäällikkö
Suomalaisen Työn Liitto

Mikko Kesä
Tutkimusjohtaja
Innolink Research

Kommentoi