Työtä kotimarkkinoille

Venäjän päätös kieltää laajasti elintarvikkeiden tuonti niistä maista, jotka osallistuvat sitä vastaan suunnattuihin pakotteisiin on konkretisoinut uhkat Suomen taloudelle ja työllisyydelle, joita pitkittynyt kriisi luo.

Suomessa onkin syntynyt laaja huoli työpaikoista, jotka katoavat kun elintarvikevienti Venäjälle supistuu. Vastareaktiona on syntynyt laaja keskustelu siitä, että suuntaamalla omat kulutusvalintamme suomalaiseen ruokaan ja juomaan voimme pehmentää pakotteiden työtä tuhoavia vaikutuksia. Esimerkkejä tästä suosi suomalaista -hengestä ovat tuoreen Syö ja juo suomalaista -Facebook ryhmän valtava suosio sekä laaja kirjoittelu printti- ja verkkomedioissa aiheesta.

Tilanne haastaa miettimään kotimaisen kysynnän merkitystä laajemmin. Elintarviketeollisuus ei ole ainoa ala, jonka työllisyys on vahvasti riippuvainen siitä, miten me suomalaiset kuluttajat valitsemme ostoksemme. Suomaisten käyttötavarayritysten liikevaihdoista erittäin merkittävä osa syntyy kotimaassa – oli sitten kyse kotimaisesta shampoosta, kosmetiikasta tai siivousvälineistä. Rautakauppa- ja maataloustarvikkeiden kotimaiset valmistajat ovat myös hyvin riippuvaisia siitä, miten hyvin heidän tuotteensa pärjäävät Suomen markkinoilla. Palveluammateissa tilanne on vielä akuutimpi, sillä hyvin harva palveluyritys on onnistunut luomaan vientiä eli käytännössä melkein koko palvelusektori on kotimaan kysynnästä riippuvainen. Myös kaupan alan työllisyystilanne nojaa vahvasti kotimaiseen kysyntään. Muitakin esimerkkejä löytyy laajalti.

Jokainen meistä voi miettiä arkivalintojemme merkitystä näiden toimialojen työllisyydelle. Jos valitset kotimaisen vaihtoehdon, tuet suomalaista työtä. Jokainen meistä tekee valintansa luonnollisesti myös hinnan ja laadun ja muidenkin tekijöiden kuin kotimaisuuden perusteella. Kotimaisen valinnan työllistävä merkitys on kuitenkin tärkeä tiedostaa sekä oman että lähipiirin hyvinvoinnin kannalta.

Suomalaisen työn liitto ja sen kumppaniorganisaatiot helpottavat kuluttajan valintaa tarjoamalla yksiselitteiset ja valvotut alkuperämerkit, joista kuluttaja tuntee suomalaisen palvelun tai tuotteen. Tunnetuimmat ja laajemmin näkyvät merkit ovat Avainlippu ja Ruokatieto ry:n hallinnoima Hyvää Suomesta -merkki. Haluamme myös tehdä kotimaisen valinnan helpoksi kaupassa, minkä johdosta olemme aloittaneet laajan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan. Kampanja auttaa kuluttajaa löytämään Avainlippu- ja Hyvää Suomesta -tuotteiden lisäksi Design from Finland ja Sirkkalehti -merkatut tuotteet, jotka luovat työtä Suomeen.

Joidenkin kriitikoiden esiin nostama huoli siitä, että ”suosi suomalaista” olisi protektionismia ja romuttaisi avoimeen kansainväliseen kauppaan nojaavan taloutemme perustan on täysin aiheeton ja pitkälti teoreettinen. Suomalaista kuluttajaa ei tule aliarvioida: kotimaisen tuotteen tai palvelun pitää olla hinnaltaan ja laadultaan täysin kilpailukykyinen ulkomaiseen vaihtoehtoon verrattuna, jotta me ostaisimme sen. Tämä haastaa kaikki yritykset pitämään huolta kustannusten hallinnan lisäksi palvelunsa tasosta ja tuotteittensa laadusta.

Vahvalla kotimaisella kysynnällä on keskeinen rooli elinvoimaisten kotimarkkinoiden toimivuudessa. Kysynnän lisäksi kotimarkkinoilla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä kuten työllistävän omistajuuden tukemista tulee tukea voimakkaasti, jotta Suomen työllisyystilanne paranee. Tämä ei ole protektionismia eikä ristiriidassa viennin kiistattoman merkityksen kanssa. Suomessa menestyvien, terveillä ja kilpailluilla kotimarkkinoilla toimivien yritysten on helpompi laajentaa toimintaansa myös vientimarkkinoille ja luoda uutta työtä Suomeen.

Kommentoi