Mielekäs työ tekijälle ja tuottava työ yhteisölle

Suomi tarvitsee lisää työtä. Hyvinvointimme vaatii kilpailukykyistä ja tuottavaa työtä, joka kannattelee elävää kotimarkkinaa ja pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Työ määritellään tulevan 20 vuoden aikana uudelleen – muutos on laajuudessaan verrattavissa teolliseen vallankumoukseen, joka synnytti nykyisen käsityksemme työstä ja sen rakenteet. Mikä on arvojen ja yksilön merkitys tulevaisuuden työssä?

Uskomme, että yksilölle työn tulee tarjota paitsi toimeentuloa myös hyvinvointia, merkityksellisyyttä ja jopa unelmien tavoittelemista. Työyhteisölle työn tulee taasen tarjota kilpailuetua, tuottavuutta ja kykyä palvella asiakkaiden tarpeita siten, että työn tulokset ovat haluttuja ja ne ostetaan. Tulevaisuuden työn tulee siis olla mielekästä sekä yksilölle että sille yhteisölle, joka työn tarjoaa. Suomessa tehdyllä työllä on erinomaiset edellytykset menestyä myös tulevaisuudessa – mutta miten muutamme nämä edellytykset kaupalliseksi menestykseksi?

Uskomme kestävään hyvinvointiin eli tuottavuuden ja työhyvinvoinnin liittoon. Kuten ajan kulkua ja ulkoisia muutoksia hyvin kohtaavat liitot yleensä, tuottavuuden ja työhyvinnoinnin liitto rakentuu luottamukselle ja joustavuudelle. Yksilö eli työntekijä haluaa olla luotettu ja tämän luottamuksen turvin vapaa rakentamaan omaa työtänsä ja sen tuloksia, luomaan uutta. Yksilö haluaa myös joustavuutta, jonka turvin hän pystyy yhdistämään harrastuksensa, perheensä ja ystävänsä työn vaatimuksiin ja työn äärellä vietettyyn aikaan.

Uskomme, että menestyvät työpaikat muuntuvat kaikkien yhteisiksi oppimisympäristöiksi – kohtaamispaikoiksi, joissa jokainen, omassa työssään, yrittäjämäisellä asenteella, tuo yhteiseen tekemiseen jatkuvasti jotakin uutta ja kiinnostavaa. Kokeilukulttuuri luo sijaa myös epäonnistumisille, joka on sallittua, koska ymmärretään, että se on sallittua ja että sitä kautta voi ja on lupa oppia. Työ on samalla kertaa harrastus ja intohimo, josta ajan ja paikan merkitys on kadonnut. Organisaatioiden ja toimintaympäristöjen siiloutumisella ei ole sijaa, vaan yhteistyö, yhdessä oppiminen ja luovuuteen vapauttava työilmapiiri on työn tuloksellisuuden, työhyvinvoinnin ja menestyksen avain.

Unelmamme tulevaisuuden työstä onkin hyvin yksinkertainen: luottamukseen ja joustavuuteen rakentuva suhde yksilön ja työyhteisön välillä. Tämä unelma on niin yksinkertainen, että voi perustellusti kysyä, miksi se toteutuu niin harvassa nykypäivän työelämässä? Mitä pitäisi tehdä, jotta pääsisimme pari askelta lähemmäs unelmaa?

Ensinnäkin tarvitsemme uudenlaista työkuvaa, eräänlaista renessanssi-ihmisen paluuta. Monet työroolit ovat tiukasti sidottuja tehtävänimikkeisiin ja muihin määritelmiin. Työelämässä vaadittavat taidot sekä sisäinen kasvumme kaipuu vaatisivat kuitenkin mahdollisuutta monialaisuuteen ja monikerroksellisuuteen. Useat meistä unelmoivat esimerkiksi siitä, että raja-aita työn teon ja eläkkeen välillä ei olisi niin jyrkkä. Voisimmeko tehdä pidempään töitä mutta paremmin voiden kuin nyt? Voidaanko omistajan ja työntekijän statusta kehittää nykyisestä, esimerkiksi niin, että yhä suurempi osa työyhteisön jäsenistä on jatkossa myös omistajia? Jaettu omistajuus sitoo yhteisön jäsenet paitsi yhteisiin tavoitteisiin myös kannustaa aidosti saavuttamaan tavoitteet kun menestyksen hedelmistä jaetaan usealle?

Toiseksi tarvitsemme uudenlaista johtajuutta, joka koskee sekä organisatorisia esimiehiä että heidän alaisiaan. Kutsumme tätä leikkimielisesti mutta kuitenkin vakavasti ”Katto Kassinen -johtajuudeksi”. Tiedättehän iloisen ja hyvällä itsetunnolla varustetun hahmon, joka ilmestyy aina kun häntä tarvitaan mutta joka katoaa taustalle muuten. Uuden työn johtajat tukevat työyhteisönsä yksilöitä aina kun he tukea tarvitsevat mutta antavat muuten suuren luottamuksen ja vapauden työntekijöilleen. Uuden työn johtajat ovat myös itse aina tekijöitä ja siten työyhteisön samanarvoisia jäseniä. Yksilön tasolla ”Katto Kassinen –johtajuus” taas tarkoittaa itsensä johtamista, vapauden käyttämistä vastuullisesti yhteisen menestyksen hyväksi. Lisäksi se tarkoittaa vastuuta siitä, että työyhteisö voi hyvin.

Kolmanneksi tarvitsemme yhteiskunnan tuen työn joustavuuden lisäämiselle, työn vapauttamiselle sen teollisen ajan kahleista. Tätä on kutsuttu myös ”joustoturvaksi” eli säädöksiksi, jotka sekä sallivat joustot yksilö- ja työyhteisötasolla että turvaavat yksilön ja työyhteisön oikeudet ja perusturvallisuuden.

Suomi tarvitsee siis lisää työtä – työtä, joka on joustavaa, tuottavaa, kilpailukykyistä ja merkityksellistä.

Tero Lausala, Suomalaisen Työn Liitto
Riikka Kuusisto, Aalto yliopisto

Kirjoitus perustuu 15.4.2014 Tekniikan Akatemian, Suomalaisen Työn Liiton sekä Aalto Future Clubin järjestämän työn tulevaisuutta hahmottaneen monialaisen työpajan tuloksiin. Työpajassa työn tulevaisuutta tarkasteltiin kuudesta eri teemasta käsin ja tämän ryhmän teemana oli innovatiivisuus ja työn tuottavuus. Muut teemat olivat teollisuusyritysten muuttuva innovaatioympäristö, tulevaisuuden työn arvot ja merkityksellisyys, koulutus ja elinikäinen oppiminen, tulevaisuuden johtaminen sekä työn ja työntekijöiden automatisoituminen.

Kommentoi