Kotimainen ruoka on hintansa väärti

Suomalainen ruuantuotanto on tärkeä asia valtaosalle suomalaisista. MTK:n, Maaseudun Sivistysliiton ja Ajatuspaja e2 tuoreen, Taloustutkimuksen toteuttaman tutkimuksen* mukaan yli 91 prosenttia suomalaisista näkee kotimaisen ruuantuotannon tarpeellisena tulevaisuudessa ja 73 prosenttia maatalouden tukemisen välttämättömänä viljelijöiden toimeentulon turvaamiseksi. Molempien asioiden tärkeys on vuoden sisällä vahvistunut vaikka taloudellinen tilanne on monessa kotitaloudessa heikentynyt.

Kotimaisen ruuantuotannon arvostuksen noususta huolimatta tuontiruuan määrä kauppojemme hyllyissä on viime vuosina kasvanut. Valinnanvaraa suomalaisilla kuluttajilla onkin enemmän kuin koskaan. Vaikka ruokaan käytettyjen kulutusmenojen osuus on vuosia ollut laskusuunnassa, tuntuu jo varsin hyvänkin toimeentulon omaavasta kuluttajasta rationaaliselta valita hyllyltä halvin vaihtoehto miettimättä sen kummemmin tuotteen kotimaisuutta tai muita arvoja.

Tällä hetkellä todistamme kuitenkin myös toisenlaista trendiä, joihin liittyvät osaltaan paikallisuuden, tuoreuden, aitouden ja ekologisuuden arvostus ja kasvanut laatutietoisuus. Näissä asioissa kotimaisuus nostaa päätään.

Elintarvikesektori tuo toimeentulon joko suoraan tai välillisesti noin 300 000 ihmiselle. Aluetaloudellisesti tarkasteltuna jo yksinään maatalouden merkitys kuntatason tulovirtoihin on useilla paikkakunnilla merkittävä.

Näistä lähtökohdista tarkasteltuna on fiksua kampanjoida oman suomalaisen tuotantomme kasvun puolesta. Tämän päivän Suomeen K-kauppojen, tavarantoimittajien sekä Suomalaisen työn liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja on perusviestiltään erinomainen. Ostamalla kymmenellä eurolla lisää kotimaisia tuotteita kuukaudessa, työllistät 10 000 ihmistä vuodeksi.

Meillä Suomessa on erinomaisia raaka-aineita, elintarvikkeita ja tekijöitä. Suurten toimijoiden lisäksi myös pienissä elintarvikealan yrityksissä tehdään erinomaisen hyvää työtä uusien tuotteiden ja laadun kehittämisessä. Vaikka hyvät tuotteet puhuvatkin usein puolestaan, tarvitsevat pienet yritykset kasvaakseen onnistuneen tuotekehityksen ja tuotteen asemoinnin tueksi näkyvyyttä ja uusia markkinointimahdollisuuksia.

Tämän vuoksi perustimme yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa vuonna 2011 Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtuman, joka on alusta lähtien ollut kotimaisen ruuan suosion kasvusta kertonut menestys. Maakuntien lähiruoka yhdistettynä parhaisiin kotimaisiin oluisiimme on vetänyt suuren joukon suomalaisia kuluttajia, kauppojen ja ruokapalvelujen sisäänostajia sekä turisteja elokuussa Helsingin Rautatientorille. Viime vuonna kävijöitä oli kahden ja puolen päivän aikana yli 65 000. Makumatka saa jälleen jatkoa 21.-23.8.2014.

MTK on tehnyt vuosikymmeniä määrätietoista työtä sen hyväksi, että kotimainen ruokaketju sitoutuu laatuun. Emme ole halvan kustannustason maa ja verokantamme on verrattain korkea. Kotimaisen ruokaketjun olemassaolon edellytys ovat laadukkaat ja maukkaat tuotteet sekä viime kädessä kuluttajien luottamus kotimaiseen tuotantoon. Luottamus lunastetaan vuoden jokaisena päivänä korkeasta laadusta kiinni pitämällä.

Maataloudessamme käytetään kansainvälisessä vertailussa erittäin vähän torjunta-aineita, kananmunantuotantomme on salmonellavapaata ja sioillamme on saparo. Suomessa ei käytetä hormoneja lihantuotannossa kasvun vauhdittajana tai antibiootteja eläintautien ennaltaehkäisyyn, ainoastaan lääkintään.

Kotimaiset juurekset, kasvikset, vihannekset, marjat, sienet ja hedelmät ovat maultaan erinomaisia valoisan kesämme takia. Luontomme on moneen tiheästi asuttuun maahan verrattuna hyvinkin puhdas ja haluamme säilyttää sen jälkipolville. Suomalaisen luomutuotannon kasvaessa kuluttajien valinnan mahdollisuudet kasvavat entisestään.

Maailman ruoka- ja maatalousjärjestö FAO arvioi, että vuonna 2050 maailmassa tarvitaan 60-70 prosenttia enemmän ruokaa kuin nyt. Ruokaa on tulevaisuudessa voitava tuottaa tehokkaasti, mutta samalla ympäristön kannalta kestävästi.

Tälle pohjalle on hyvä rakentaa suomalaisen ruuan kasvutarinaa niin meillä Suomessa kuin vientimarkkinoilla.

Klaus Hartikainen

viestintäjohtaja, Maa ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK

*Tutkimus suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteista

Kommentoi