Millä muotoilun askelmalla olet?

Muotoilua on paitsi monenlaista- ja muotoista, myös monentasoista. En nyt tarkoita hyvää versus heikkoa muotoilua, vaan sitä, millä tasolla muotoilu on nivottu yritystoimintaan.

Asiasta on tehty n. 10 vuotta sitten ’design ladder’, eli muotoilun asteikko. Siinä on neljä porrasta:

Ensimmäinen eli alin porras tarkoittaa, että yrityksessä ei käytetä muotoilua.

Toisella portaalla muotoilua on, mutta se nähdään ainoastaan stailauksena: coolinnäköinen verkkosivusto, pohdintana, tehdäänkö tuotteesta vihreä, punainen tai kenties molemmat vaihtoehdot, tai pyöristetäänkö teräviä kulmia.

Kun kavutaan kolmannelle portaalle, aletaan puhua muotoilusta osana tuotekehitystä eli uusien ratkaisujen synnyttämistä ja vanhojen petraamista.

Neljännellä eli korkeimmalla askelmalla muotoilu on tärkein ajuri ja mekanismi synnyttämään uusia ratkaisuja, ja siten näyttelee suurta roolia koko yrityksen strategiassa.

Millä muotoilun askelmalla yrityksesi on? Onko tavoitteenne kivuta vielä korkeammalle?

Design from Finland -merkki on muotoilun merkki ja viestii siitä, että merkinhaltija on panostanut muotoiluun. Merkki on muotoilun sanansaattaja, ja kannustaa yrityksiä ottamaan rohkeasti askeleen ylöspäin äsken kuvatulla asteikolla. Yksi muotoilun määre (niitä on varmaan kymmeniä!) on asioiden ajatteleminen uusiksi. Niinpä mekin ajattelimme merkin uusiksi, jotta se palvelisi entistä paremmin nykyisiä ja tulevia jäseniämme. Aloitimme merkin uudistustyön kriteereistä. Pähkinänkuoressa ensisijaiset kriteerit ovat seuraavat:

1. yrityksen panostus muotoiluun (palkattu henkilökunta/ostetut muotoilupalvelut/ajalliset resurssit
2. muotoilupanostuksen tuomat hyödyt (työllistävyys, liiketoiminnan kasvu, uusien ratkaisujen löytäminen, kilpailijoista erottautuminen)
3. käyttäjälähtöisyys (miten tuote/palvelu palvelee loppukäyttäjää, onko loppukäyttäjiä osallistettu kehitysprosessin aikana jollain tavalla).

Toissijaisia kriteerejä on niinikään kolme: muotoilun rooli kansainvälistymisessä, miten muotoilu läpileikkaa yrityksen toiminnan ja teollisoikeudet.

Nämä kriteerit ovat osa isompaa kokonaisuutta: suomalaisen työn muutos, aineettoman pääoman tärkeys yritystoiminnassa ja työllistäjänä ja Suomen brändäys korkean osaamisen ja ongelmanratkaisun maana. Viimeisenä, vaan ei suinkaan vähäisimpänä, isompaan kokonaisuuteen liittyvät arvoketjujen muutokset. Muistatko vielä muutaman vuoden takaisen Etlan tutkimuksen, jossa Nokian matkapuhelimen kautta todennettiin suunnittelun arvo (suunnittelu, tuotemerkki, liikkeenjohto: 98% valmistus: 2%) kokonaisarvon muodostuksessa? Matkapuhelimen kohdalla arvonmuodostus suunnittelun hyväksi on ehkä ääriesimerkki; Etlan uudempi tutkimus aiheesta tarkasteli myös muita sektoreita aiheen tiimoilta, ja eri aloilla on tietenkin eroja.

Design from Finland -teesimme on, että yritykset jotka panostavat muotoiluun – mielellään kahdella korkeimmalla askelmalla – parantavat omia menestymisen mahdollisuuksiaan.

Ne, joille Design from Finland -merkki on jo ennestään tuttu, huomaavat myös, että olemme kriteerien lisäksi ajatelleet uusiksi merkin visuaalisen ilmeen. Sparrasimme suunnittelukutsukilpailun vaihtoehtoja jäsenyritystemme kanssa ja voittajaksi seuloutui Werkligin suunnittelema merkki.

Kutsun kaikkia yrityksiä mukaan askelmia ylöspäin kiipeämään!

 

Kommentoi