Yhteiskunnalliset yrittäjät – haaveilijoita, hulluja vai helmiä?

Hulluja yhteiskunnalliset yrittäjät tietysti ovat, koska he ovat yrittäjiä. Vain hullu ryhtyy yrittäjäksi - tätä mieltä on lähes puolet suomalaisista EVA:n tuoreimmassa arvo- ja asennetutkimuksessa.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta on uusi termi Suomessa, joten yhteiskunnallisilla yrittäjillä on sukulaisvierailuilla ja cocktail-tilaisuuksissa kaksi muuria ylitettävänään. Yrittäjä? Yhteiskunnallinen? Siis ahne, mutta esittää kuitenkin parempaa kuin muut. Vaikea tehtävä.

Saako raha sitten ihmisen ryhtymään yrittäjäksi? Vai voisiko motivaattori olla se, mitä rahalla voi saada aikaan?

”…jos tekisimme tätä pelkästään rahan takia, minun olisi pitänyt lopettaa yritystoiminta jo aikaa sitten…”

”…jos me tekisimme kaiken puhtaasti liiketoiminta edellä, emme voisi luoda niin monia työpaikkoja työtä tarvitseville..”

Yrittäjän vapauteen kuuluu, että liiketoiminnan ja osan sen tuottamasta voitosta voi niin halutessaan valjastaa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen. Asiakas taas valitsee käveleekö hän yrityksestä ostosten kanssa ulos. Suomalaisen Työn Liitto on Avainlippu-merkin kautta jo viidenkymmenen vuoden ajan auttanut asiakkaita tekemään omien arvojensa mukaisia päätöksiä, nyt myös yhteiskunnalliset yritykset tunnistaa liiton myöntämästä Yhteiskunnallinen yritys -merkistä.

Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla on meneillään Tekes-rahoitteinen hanke, jossa tutkitaan yhteiskunnallisen yrittämisen liiketoimintamallia.  Ensimmäisessä vaiheessa on selvitetty millaisia yhteiskunnalliset yrittäjät ovat, kirjoituksessa olevat sitaatit ovat näistä haastatteluista.

Yrittäjän täytyy olla menestyäkseen innovatiivinen, ennakoiva ja jossain määrin valmis ottamaan riskejä.  Alustavien tulosten mukaan tämä pätee myös yhteiskunnallisiin yrittäjiin. Suomalainen sisu sopii hyvin yhteiskunnallisen yritystoiminnan polttoaineeksi, sillä yhteiskunnalliset yrittäjät ovat poikkeuksellisen peräänantamattomia.  Peräänantamattomuus kumpuaa erityisesti siitä, että yritystoiminnan kokonaisuuteen kuuluu liiketoiminnan lisäksi yhteiskunnallisen hyvän tekeminen. Yhteiskunnallista tavoitetta ei olla valmiita vaarantamaan.

”…yritystoimintamme tulisi nopeammin kannattavaksi, mikäli keskittyisimme vain liiketoimintaan, mutta haluamme tehdä tämän näin, koska yhteiskunnallinen missio on meille niin tärkeä..”

”..välillä meidän pitää ostaa myös sellaisia tuotteita, joita emme ole tilanneet. Muussa tapauksessa perhe Keniassa joutuu olemaan viikon ilman ruokaa…”

Yhteiskunnallinen yrittäminen ei ole katoamassa mihinkään, kaikkea muuta. Keväällä julkaistun Eurobarometrin mukaan suomalaiset ovat keskivertoeurooppalaista kiinnostuneempia yritysten toiminnan vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön.  Maailmalla myös rahoittajat ovat heränneet: Sitran blogissa lanseerattiin käsite vaikuttavuussijoittaminen, jossa taloudelliset tuotto-odotukset kohtaavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden.

Yhteiskunnalliset yritykset eivät ole ratkaisu kaikkeen mikä maailmassa on väärin. Ne kuitenkin lisäävät valinnanmahdollisuuksia niin kuluttajien, yrittäjien, työntekijöiden kuin rahoittajienkin näkökulmasta.

Nämä haaveilijat, hullut ja helmet ovat jo joukossamme.

*******

Kirjoittajat: Sailan lisäksi KTT Helena Sjögren ja KTT Pasi Syrjä, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Kommentoi